Kasvinjalostus tarvitsee täsmätyökaluja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Kasvinjalostuksen_vuosituhannet_aikajana_FINAL

Boreal Kasvinjalostus Oy 25 vuotta

  • Yritys on perustettu 1994
  • Jalostusohjelmissa on 12 kasvilajia
  • 25 vuoden toiminnan aikana Boreal on tuonut viljelijöiden käyttöön 145 uutta lajiketta
  • Vuosittain yli miljoona hehtaaria peltoja viljellään Borealin jalostamilla lajikkeilla
  • Työllistää 70 henkilöä Jokioisilla. Yritykselle on myönnetty Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu
  • Lisätietoa: boreal.fi

25-vuotias Boreal Kasvinjalostus Oy kehittää kasvinviljelijöille ja sadon käyttäjille sellaisia lajikkeita, joiden avulla suomalainen ruoantuotannon kannattavuus paranee myös ilmaston muuttuessa. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii uudenlaisia työkaluja ja osaamisen kehittämistä niin tutkimuksessa, kasvinjalostuksessa, viljelyssä kuin sadon käytössä.

Suomalaisen kasvinjalostuksen katsotaan alkaneen 115 vuotta sitten. Nykyjalostuksen perusta on edelleen sama kuin silloin: jalostaja tuottaa kasveihin perinnöllistä muuntelua, valitsee parhaat jälkeläiset jatkoon ja testaa lopullisia lajikkeita nähdäkseen, miten kasvi käyttäytyy viljelyksessä. Työkalut sen sijaan ovat uusiutuneet täysin.

– Koskaan aiemmin meillä ei ole ollut tarjolla näin tehokkaita työkaluja jalostamiseen. Toisaalta ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteetkin ovat aivan toista luokkaa kuin sata vuotta sitten, Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen toteaa.

Jalostuksen työkaluista tuorein ei kuitenkaan ole vielä eurooppalaisten jalostajien käytössä.

– Ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin vastaamisessa täsmäjalostus eli geenieditointi olisi hyvä lisä, mutta Euroopassa sen käyttö ei ole käytännössä vielä mahdollista, Merja Veteläinen kertoo.

Geenieditointia toivotaan työkaluksi muiden joukkoon

Eurooppalaiset kasvintutkijat, siemenalan toimijat ja maataloustuottajajärjestöt tekevät parhaillaan hartiavoimin töitä, jotta geenieditointi saataisiin kasvinjalostuksen työkaluksi muiden joukkoon.

– Sen avulla voitaisiin pureutua nykyistä tehokkaammin erilaisten ääri-ilmiöiden kestävyyden, tautiresistenssin ja laatuominaisuuksien jalostamiseen. Geenieditoinnin käyttö vaatii lainsäädännön uudelleentulkinnan lisäksi paljon tutkimusta. Myös Suomessa tarvitaan resursseja aiheen tutkimukseen ja ihmisten osaamisen kehittämiseen, Merja Veteläinen huomauttaa.

Tällä hetkellä Borealilla ei käytetä geenieditointia. Sen sijaan käytössä on genomivalintatyökalu, joka auttaa tekemään tarkempaa valintatyötä kasvin perimän perusteella. Kasvilajien ja -lajikkeiden genomitieto tarkentuu koko ajan, joten tulevaisuudessa työkalun käyttö laajenee.

Tulevaisuuden työkaluista Merja Veteläinen mainitsee myös automaattisen fenotyyppauksen eli ominaisuuksien mittaamisen esimerkiksi kuvantamalla. Se voisi mahdollistaa pellolla tapahtuvan jatkuvan mittauksen, jonka perusteella voidaan tehdä havaintoja ja valintaa. Esimerkiksi nurmilajikkeen satoa on mahdollista mitata tulevaisuudessa jatkuvalla kuvantamisella. Samoin tautihavaintoja voidaan tehdä kuvantamisen avulla useammin.

Työn ydin on tukea kotimaisen ruokaketjun kannattavuutta

25-vuotias Boreal Kasvinjalostus Oy jalostaa lajikkeita, joiden avulla suomalainen ruoantuotannon kannattavuus paranee. Borealin kasvinjalostusohjelmien kantava teema on Suomen oloihin jalostettujen lajikkeiden tarkka testaus, viljelyvarmuus sekä hyvä ja laadukas sato.

– Ruoantuotannon vaatimustaso kasvaa jatkuvasti sekä ilmastonmuutoksen tuomien muutosten että laadun varmistamisen kannalta. Boreal kehittää toimintaansa jatkuvasti vastatakseen ruokaketjun tarpeisiin jatkossakin, Borealin toimitusjohtaja Markku Äijälä toteaa.

Monipuolisen kasvilajivalikoiman ja Suomen olosuhteisiin jalostettujen, tuottavien lajikkeiden avulla viljelijät ja sadon käyttäjät voivat hallita tuotantoon liittyviä riskejä ja sitä kautta parantaa toimintansa kannattavuutta – oli tavoitteena sitten kestävä ja tehokas ruoantuotanto, kotimaisen valkuaisen määrän kasvattaminen, viljelykiertojen monipuolistaminen, pellolla tapahtuva hiilensidonta tai sadon käyttäjien sivuvirtojen vähentäminen.

Boreal haluaa kuunnella herkällä korvalla asiakkaiden toiveita lajikkeiden ominaisuuksiin liittyen.

– Toivomme, että saamme jatkossakin tehdä hyvää yhteistyötä niin viljelijöiden kuin satoa käyttävän teollisuuden kanssa ja tarjoamme laajan asiantuntemuksemme kotimaisen ruokajärjestelmän hyödyksi, Markku Äijälä toteaa.