Historian havinaa: Kasvinjalostus organisoituu kahden kaupaksi

Tammiston_jalostajat
Hankkijan Tammiston jalostajia vierailulla Westermarkin kasvinjalostuslaitoksella Järvenpäässä. (1920)
boreal25+115v

Pian sen jälkeen, kun kasvinjalostustyön pioneereihin Suomessa kuulunut tilanomistaja Constantin Boije oli julkistanut ensimmäiset suomalaiset lajikkeet, Ilolan-kauran ja Nord-herneen, alkoi kasvinjalostuksen niin yksityinen kuin valtiollinenkin järjestäytyminen Suomessa. Kasvinjalostusorganisaatioista ensimmäinen oli vuonna 1904 perustettu Suomen Kylvösiemenyhdistys, jonka tuli toimeenpanna ”tarkoin valvottuja vertailevia kokeita ympäri maan” samalla, kun sillä oli ”aikomus koota aineksia parhaimmiksi havaituista laaduista vastaiseen jalostustyöhön”.

Ruotsalainen kasvinjalostus toimi esimerkkinä. Naapurimaan pelloilla saatiin loistavia tuloksia aikaan: miksei Suomessakin? Niinpä Suomen Kylvösiemenyhdistys perusti koeaseman vuonna 1906 Korsoon Helsingin liepeille ja jo seuraavana vuonna Ylitornioon. Koepelloilla kasvoivat kaura, ohra ja herne.

Vuonna 1909 Valtion maanviljelystaloudellinen koelaitos (myöhemmin Valtion maatalouskoelaitos) aloitti jalostustyön Tikkurilassa ja vuonna 1913 keskusosuusliike Hankkija laajensi toimintaansa siemenkaupasta omaan kasvinjalostukseen tarkoituksenaan ryhtyä toimenpiteisiin ”hyvien ja lajipuhtaiden siemenkantojen” viljelemiseksi ja kauppaan saattamiseksi. Liikkeelle lähdettiin keräämällä jalostusaineistoa eri puolilta maata maatiaislajikkeista sekä nurmikasvien luonnonvaraisista kasvustoista.

Innostus kasvinjalostukseen kasvoi Suomessa edelleen: luotiin koetiloja, kerättiin aineistoja. Vuonna 1917 nousi Järvenpäähän Westermarckien yksityinen kasvinjalostuslaitos jatkamaan Suomen Kylvösiemenyhdistyksen työtä. Pienempiä kasvinjalostajia olivat Agros Oy sekä keskusosuusliike Labor, joka jalosti vain syysvehnää. Kasvinjalostuksessa saavutettiin kuitenkin tuloksia paremmin pelloilla kuin tilikirjoissa, joten kolmekymmentäluvulle siirryttäessä jäljellä oli enää vain kaksi merkittävää laitosta: Hankkija ja Valtion maatalouskoelaitos.

Vaikka monet kasvinjalostusta harjoittaneet yhdistykset ja yritykset lopettivat toimintansa, jalostusaineistot jäivät. Myös koulutettu ammattihenkilökunta siirtyi usein uusiin laitoksiin, joten tieto ja taito säilyivät organisaatiomuutoksista huolimatta.

Vuonna 1928 Valtion maatalouskoelaitoksen kasvinjalostusosasto siirrettiin Tikkurilasta Jokioisiin, missä viljelymaata oli runsaasti. Hankkijan kasvinjalostuslaitos sijaitsi Tammistossa. Nämä koetilat toimivat suomalaisen kasvinjalostuksen tyyssijoina vuosikymmenten ajan.

Banneri_avoimet ovet4