Hybridirapsi Trapperilla korkea hehtaarituotto

Aikaisten hybridirapsien markkinoille tulo on parantanut huomattavasti rapsin viljelyvarmuutta Suomen oloissa. Oloihimme erittäin hyvin soveltuva keväthybridirapsi TrapperBOR tuotti myös viime kesän olosuhteissa suuria satoja, ja sen satotasot olivat virallisten lajikekokeiden perusteella rapsilajikkeiden korkeimpia.

Hyvien viljelyominaisuuksiensa ansiosta Trapper on muutamassa vuodessa noussut Suomen viljellyimmäksi rapsiksi ja osoittanut satopotentiaalinsa myös käytännön viljelyksillä. Kasvuajaltaan Trapper on aikainen rapsi ja soveltuu hyvin viljelyyn I-II viljelyvyöhykkeille.

Trapperin öljypitoisuus on korkea ja yhdessä suuren sadon ja korkean öljypitoisuuden kanssa se tuottaa erittäin korkeita öljysatoja. Öljyn hyviin ominaisuuksiin lukeutuu myös erittäin alhainen lehtivihreäpitoisuus.

Seuraava esimerkkilaskelma osoittaa, että Trapperin hehtaarikohtainen tuotto on korkea. Nykyisillä (vko 11/2012) rapsin hintanoteerauksilla (460 e/tn) ja viime vuoden koetulosten perusteella Trapperin satotasolla 2443 kg/ha ja öljypitoisuudella 42,3 % (laatulisä 34 e/ha) sadon tuotto hehtaaria kohti on 1158 e/ha. Samaan tulokseen pääsemiseksi esim. vehnää tai rehuohraa tulisi tuottaa nykyisillä hinnoilla noin 6400 kg/ha.

Huomioi oikea viljelytekniikka

Rapsi on kasvuolojen suhteen vaateliaampi kasvi kuin rypsi ja rapsin viljelyn onnistumisen kannalta olennaista onkin maan hyvä kasvukunto. Hyväkuntoisilla mailla rapsista on mahdollista saada huomattavasti rypsiä suurempia satoja. Mikäli taas lohkon satotasot yleisesti on alhaiset, on rypsi varmempi sadontuottaja.

Hybridilajikkeiden, kuten Trapperin viljelytekniikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkiksi käytettävä kylvösiemenen määrä on pienempi kuin perinteisillä lajikkeilla. Borealin viljelyteknisten kokeiden perusteella Trapperin kylvösiemenen käyttömääräsuositusta on pienennetty lähes puoleen normaalista, kun kylvö tapahtuu hyvissä olosuhteissa.

Huolehtimalla oikeanlaisesta viljelytekniikasta, nykylajikkeiden sato- ja laatupotentiaali saadaan hyödynnettyä tehokkaasti.