Ilmastonmuutos haastaa pohjoismaisen kasvinjalostuksen

Kasvinjalostajien keinoja ilmastonmuutoksessa ovat uusien ilmastokestävien ja kasvuajaltaan erilaisten lajikkeiden jalostaminen sekä uusien lajien tuominen kasvinjalostuksen piiriin, sanoo Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen puheenvuorossaan yhteispohjoismaisessa tutkimustyöpajassa Oslossa. Pohdinnassa ovat tulevaisuuden tärkeimmät tutkimustarpeet ja kasvinjalostuksen rooli ilmastomuutokseen sopeutumisessa.

 

Ilmastonmuutoksen myötä kasvuolosuhteet muuttuvat, mikä tuo uusia haasteita paitsi viljelyyn, myös kasvinjalostukseen. Kasvinjalostajille tilanne on tuttu, sillä he ovat aina joutuneet ottamaan tulevat viljelyolosuhteet huomioon uusia lajikkeita suunnitellessaan. Työssä on myös onnistuttu.

– Viljojen satopotentiaali on kasvanut samanaikaisesti niiden kestävyysominaisuuksien parantumisen kanssa. Olemme pystyneet jalostamaan myös aikaisuudeltaan erilaisia lajikkeita, sanoo Merja Veteläinen.

Kasvinjalostajille avainkysymys on, miten uudet lajikkeet saadaan sopeutumaan tulevaisuuden ilmasto-oloihin, kuten suuriin lämpötila- ja sadantavaihteluihin, vaihteleviin talvehtimisoloihin tai sään ääri-ilmiöihin. Haasteet ohjaavat myös jalostustavoitteita.

– Tarvitsemme lajikkeita, joilla on nykyistä laajemmat kestävyysprofiilit. Kasvien on kestettävä samanaikaisesti sekä kuivuutta että liikamärkyyttä ja oltava vastustuskykyisiä uusille taudeille ja tuholaisille, joita Pohjolaan leviää, Merja Veteläinen sanoo.

 

Tutkimus ja uudet jalostusmenetelmät nopeuttavat jalostustyötä

Kasvinjalostus on pitkäkestoista tuotekehitystyötä, jossa tavoitteet asetetaan tyypillisesti 10-15 vuoden päähän. Sopeutumista tuleviin ilmasto-oloihin voidaan nopeuttaa panostamalla kasvitutkimukseen ja uusien jalostusmenetelmien käyttöönottoon.

– Tautien ja tuholaisten takia resistenssilähteiden jatkuva uusiminen tulee tarpeelliseksi. Tarvitsemme myös työkaluja kasvien korrenlujuuden sekä tähkäidännän ja Fusarium-sienten kestävyyden parantamiseen, sanoo Merja Veteläinen.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo niin selvästi näkyvillä, että tarve kiihdyttää jalostustyötä ja siihen liittyvää tutkimusta on ilmeinen. Etenkin sään ääriolot ja tulevaisuuden oletetut mahdollisuudet käyttää sekä keinolannoitteita että kasvinsuojeluaineita nykyistä vähemmän haastavat kasvinjalostuksen aivan uudella tavalla.

– Selvitäksemme haasteesta tarvitsemme tutkimusta, jonka avulla voimme parantaa erityisesti uusien kasvilajikkeiden ravinteiden ja veden käytön tehokkuutta sekä kasvitautiresistenssiä. Tämän mahdollistavat mm. riittävät viljelykasvien geenivarat, genomiikan erilaiset työkalut, datamassojen hyödyntäminen ja peltomittausteknologioiden automaatio, Merja Veteläinen visioi.

Lujakortisuus on tärkeä ominaisuus sään ääriolosuhteissa. Kaarle-ohra pysyi hyvin pystyssä Borealin kokeissa kesällä 2015.