Jokioinen – Cornell – Jokioinen: Pienen kasvinjalostajan kasvutarina

Boreal, Haikka
Kirjoittaja on kasvinjalostaja Hanna Haikka.

Kolme vuotta sitten sain ajatuksen lähteä ulkomaille opiskelemaan uutta, tulevaa jalostusmenetelmää. Mahdollisuuden tähän antoi väitöskirja. Halusin löytää vastauksen kysymykseen, mikä on tämä jalostusmenetelmä, nimeltään genominen valinta? Vuosi eteenpäin, rahoitus oli hankittu, työnantajan kanssa sovittu ja paikka päätetty, Cornellin yliopisto, Ithaca, New York, Yhdysvallat.

Lisäoppia hakemassa

Kasvinjalostus on alana murroksessa. Lisääntyvä tieto perintötekijöistä ja niiden tutkimiskustannusten pienentyminen avaavat uuden pelikentän alalla. Teoria taustalla ja periaatteet säilyvät, mutta työkalut tarkentuvat ja muuttuvat. Murroksen keulakuvana kulkee genominen valinta, tekniikka, jonka kehittyminen lähti eläinjalostuksen puolelta ja on sittemmin rantautunut kasvimaailmaan. Tässä tekniikassa ei ole kyse geenimuuntelusta tai geenieditoinnista. Genomisella valinnalla sanan mukaisesti tehdään valintaa, mutta tehokkaammin verrattuna tähän mennessä tehtyyn.

Mitä on genominen valinta?

Genominen valinta pähkinänkuoressa tarkoittaa, että hyviä ominaisuuksia yritetään rikastaa käyttämällä perimätietoa. Ikään kuin putsaisit marjoja roskista ja raakileista poimintareissun päätteeksi. Nuo marjat ovat yksittäisiä geneettisiä muunnoksia yksilöiden välillä. Poistamalla huonot marjat ja roskat lopputuloksena on parempi sato ja maistuvammat marjat.

Genominen valinta auttaa etenkin vaativissa ominaisuuksissa. Vaativuus tässä kohtaa tarkoittaa, että ominaisuus periytyy monen geenin summana. Yksi ja tärkein tällainen ominaisuus on sato. Satoon vaikuttaa moninaiset asiat kasvuympäristössä, mutta myös perintötekijöillä on suuri merkitys. Genomisella valinnalla yhdistetään rakennuspalikoita ja lopputuloksena saadaan satoisampia ohria, kauroja tai vehniä. Satoon ei tarvitse rajoittua vaan myös muita ominaisuuksia voidaan ennustaa, kuten kauralla yksi suuri ongelma on Fusarium-sienen kestävyys. Genomisen valinnan hyödyntämistä taistelussa Fusarium-sientä vastaan tutkitaan GENOKAURA hankkeessa, joka starttasi tänä vuonna.

Pieni, suuri maailma

Tavoitteenani imuroida tietoa mahdollisimman tehokkaasti halusin mennä sinne missä muut jo osaavat. Siksi suuntasin kohti alan tutkimuskeskittymää Yhdysvaltoihin, Cornellin yliopistoon.

Cornel sijaitsee Riihimäen kokoisessa kaupungissa nimeltään Ithaca, New Yorkin osavaltiossa. Ithaca on lähempänä Kanadaa kuin New Yorkia, joten en voi sanoa asuneeni lähelläkään New Yorkin kaupunkia. Asukkaista kaksi kolmesta on opiskelijoita. Ehkä tämä vaikuttaa siihen, että poliittisesti Ithaca on hyvin sininen, punaisen muurin ympäröimänä. Ja voin sanoa, että Trumpin valinta ei ollut helppo pala monelle. Vaalien jälkeisenä perjantaina moni joi humalat järkytykseensä.

Cornell on massiivinen kampus, jossa tarvitaan bussia liikkumiseen kampuksen laidalta toiselle. Kampuksella on opiskelijoita aina luonnontieteistä ja politiikasta, asevoimiin ja taitelijoihin. Ja sillä on tietenkin omat urheiluseurat mm. jääkiekossa, koripallossa, amerikkalaisessa jalkapallossa, GO BIG RED! Cornellin katukuva oli hyvin kirjava ja siellä joukkoon sulautui kansalaisuuksia sadoista eri maista. Minulla oli ilo jakaa työhuoneeni pakistanilaisen ja kahden nigerialaisen kanssa. Mikä sattuma olikaan, että toinen nigerialaisista oli opiskellut Suomessa ja vielä Jokioisilla. Se oli varsinainen ”maailma on pieni” – hetki.

Mitä sitten?

Olin hyvin etuoikeutettu, että sain työskennellä alan huippujen kanssa. Matkallani ymmärsin, että Suomessa pieni kasvinjalostusyrityskin voi olla alansa huipulla ja kehityksessä mukana, kun yrityksessä panostetaan ja kannustetaan oppimaan. Lähdin lisäämään tietotaitoani, mitä voisin hyödyntää kasvinjalostuksessa. Genomisen valinnan myötä löysin sisäisen nörttini, ja nyt käytän oppimaani kotimaisen kasvinjalostuksen kehittymisen puolesta.

Have a good one!

Rahoittajat: Koulutussäätiö, Boreal kasvinjalostus Oy, Suomi kasvaa ruoasta (Henrik ja Ellen Tornbergin säätiö) ja Helsingin yliopisto

Mark_ja_Hanna

Mark Sorrells ja minä. Ihana Mark otti omaksi oppilaakseen, vaikka olinkin vain vierailijastatuksella Cornellissa. Pidämme edelleen yhteyttä.

Labraryhma

Mark Sorrellsin ja Jean-Luc Janninkin ”labra” eli heidän tutkimusryhmänsä tyyppejä. Mahtavia ja auttavia ihmisiä.

Vesiputous

Ithacan alue on tunnettu vesiputouksistaan, joita onkin alueella valtavasti. Yksi on korkeampi kuin Niagara. Tässä kuvassa Ithaca Falls.

Bradfield

Työhuoneeni sijaitsi Bradfield-talossa (talot nimetään entisten professorien mukaan), jossa ei ollut ikkunoita. Ei toisella puolellakaan, ainoastaan sivuilla. Kerrassaan järkyttävä talo :-).

Kampus

Cornell kampus on pääsääntöisesti vanhanaikaista tyyliä. Yliopisto on perustettu 1865. Ympäristö oli hyvin mäkistä ja tässä mäessä järjestetään keväisin opintojen päätyttyä ”slope day” festivaali, jossa opiskelijat juovat paljon aamusta lähtien ja pitkin päivää yrittävät kivuta ylös kuuntelemaan artisteja. Varsin vappumainen tapahtuma.