Kasvinjalostuksen tärkeys esillä juhlaseminaarissa

Borealin 20-vuotisjuhlavuoden kutsuvierasseminaarin puheenvuoroissa nousi esille kotimaisen kasvinjalostuksen tärkeys sekä yhteistyön merkitys niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Juhlaseminaarin avasi maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo. Ministeri korosti kotimaisen kasvinjalostuksen merkitystä.

–    Uudet, paremmat ja satoisammat lajikkeet parantavat ratkaisevasti viljelyn tuottavuutta.

Ministeri Orpo nosti esiin myös yhteistyön merkityksen kasvinjalostuksessa; kansainvälinen yhteistyö luo mahdollisuuksia ja kasvinjalostus on myös hyvä esimerkki tutkimuksen ja käytännön yhteistyöstä.

Borealin toimitusjohtaja Markku Äijälä kertoi puheenvuorossaan kotimaisen kasvinjalostuksen ja Borealin roolista muuttuvassa toimintaympäristössä.

–    Isoja muutostrendejä ovat globaali ravinnontarpeen kasvu, ilmastonmuutoksen haasteet, kasvinjalostuksen ja maatalouskaupan keskittyminen sekä teknologiakehityksen kasvinjalostukselle tuomat uudet työkalut.

Muutoksessa paikallisen kasvinjalostuksen merkitys korostuu.

Äijälän mukaan Boreal on tällä hetkellä hyvässä iskussa. Lajikekehitys on ollut huikeaa. 2/3 Suomen pelloista viljellään Borealin lajikkeilla ja kotimaan lisäksi Borealin lajikkeiden kysyntä on viime vuosina kasvanut ilahduttavasti erityisesti lähialueiden vientimarkkinoilla. Näytöt Borealin osaamisesta ovat vankat ja osaamista ja toimintaa kehitetään jatkuvasti.

Kansainvälisyys korostuu

Kansainvälisen Barenbrug-ryhmittymän tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Stefan van der Heijden keskittyi puheenvuorossaan nurmikasvien jalostuksen nykytilaan, uusien jalostusteknologioiden kehittämiseen sekä lisäarvon tuottamiseen nurmiketjussa. Boreal tekee vientimarkkinoilla tiivistä yhteistyötä Barenbrugin kanssa.

Stefan van der Heijden toi esille, että satoisuus ja satovarmuus ovat kasvinjalostuksen keskeisimpiä tavoitteita. Globaalisesti käytettävissä olevan viljelysmaan väheneminen, maailman väkiluvun kasvu sekä elintason nousu kasvattavat painetta tuottaa jokaiselta viljellyltä peltohehtaarilta nykyistä enemmän ruokaa ja rehua. Samanaikaisesti luonnonvarojen niukkuus ja yhteiskunnalliset paineet lisäävät tarvetta vähentää tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja torjunta-aineiden, käyttöä. Tämän yhtälön seurauksena maataloustuotannon toimintatapojen on uudistuttava nykyistä nopeammin ja tämän uudistuksen on mentävä selvästi pidemmälle kuin tähän asti.

van der Heijdenin mukaan maatalouden tuotantoketjussa tarvitaan tehokasta yhteistyötä, jotta kasvinjalostuksen kautta tuotu lajikkeiden geneettinen sadonlisäys saadaan hyödynnettyä ja vietyä läpi elintarvikeketjun.

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen toi esille kuinka Boreal jatkaa suomalaiselle kasvinjalostukselle 110 vuotta sitten asetettua perustehtävää: Suomeen soveltuvien lajikkeiden jalostamista.

–    Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä ja Borealin verkostoituminen kansainvälisten toimijoiden kanssa tuo molemminpuolista hyötyä. Suomen osalta se näkyy lajikevalikoiman monipuolistumisen ja jalostusmenetelmien kehittymisen kautta. Boreal on avainasemassa suomalaisen ruokaketjun huoltovarmuuden turvaamisessa.

Boreal on pitkään tehnyt tiivistä yhteistyö Euroopan suurimman kasvinjalostajan ranskalaisen Limagrainin kanssa. Yritykset ovat solmineet kattavan tutkimus- ja tuotekehitys- sekä kaupallisen sopimus. Vuonna 2011 Limagrain-ryhmittymä tuli myös Borealin vähemmistöosakkaaksi. Limagrain Tanskan toimitusjohtaja Ole Schmidt kiitteli yhteistyön Borealin kanssa sujuneen hyvin, ja jo lyhyellä aikavälillä molemmat osapuolet ovat hyötyneet yhteistyöstä.

–    Pääpaino yhteistyössä on ohran, vehnän sekä palkokasvien jalostuksessa ja markkinoinnissa. Yhteistyö on laajaa sisältäen mm. jalostuksen tutkimusprojekteja, jalostusteknologioiden kehittämistä ja molemminpuolista hyödyntämistä sekä lajikemateriaalin testaamista ja markkinointia.

Laajaa ja tuloksellista yhteistyötä

Juhlaseminaarin puheenvuoroissa korostui paitsi Borealin tekemän kansainvälisen yhteistyön merkitys, myös tiivis ja tuloksellinen yhteistyö kotimaisen tutkimuksen, siemenkaupan, viljelijöiden ja satoa käyttävän teollisuuden kanssa.

Professori Marketta Rinne MTT:n Kotieläintuotannon tutkimuksesta perehtyi puheenvuorossaan nurmikasvituotantoon sekä tutkimuksen ja jalostuksen väliseen yhteistyöhön nurmipuolella.

–    Suomen olosuhteissa lyhyt kasvukausi, maaperän ominaisuudet, ankara talvi ja päivänpituus rajoittavat nurmen tuotannossa käytettävissä olevaa kasvilajivalikoimaa.

Pienten markkinoiden takia myös olosuhteisiimme soveltuvien kasvilajien jalostus ei ole itsestäänselvyys. Tiivis yhteistyö MTT:n ja Borealin välillä onkin avainasemassa oloihimme soveltuvien lajikkeiden kehittämisessä ja testaamisessa.

Tilasiemenen toimitusjohtaja Jukka Hollo toi seminaarin siemenkaupan terveiset.

–    Väestön lisääntyminen ja kestävän kehityksen varmistaminen asettavat lajikkeille tänä päivänä megaodotukset. Elintarvikeketjun alkupäässä oleva viljelijä on markkinoiden puristuksessa. Varmasatoisia sekä kestäviä ja sopeutuvia lajikkeita tarvitaan turvaamaan viljelijöille kohtuullinen ansio epävarmoillakin markkinoilla.

Hollon mukaan uudet, entistä paremmat lajikkeet luovat tulevaisuuden uskoa ja merkityksen työlle, jota siementuotantoketjussa tehdään.

Satoa käyttävällä teollisuudella on keskeinen rooli kasvinjalostajan näkökulmasta. Teollisuus paitsi luo lajikkeistamme tuotetulle sadolle kysyntää, ja tarvitsee laadukasta raaka-ainetta prosesseihin. Seminaarin päätöspuheenvuorossa Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka kiitteli kotimaisen kasvinjalostuksen tekemää työtä eri kasvilajien laadun jalostuksessa. Pienessä maassa kannattaa keskittää osaamista ja luoda yhteistyöverkostoja.

–    Suomalainen luonto on osoittanut meille lahjomattomuutensa, mutta ymmärtämällä sen vahvuudet ja haasteet on Suomeen ollut mahdollista luoda maailman pohjoisin viljaomavarainen alue.