Syysrukiin kylvöaika alkaa olla käsillä Kaupin tilalla Liedossa. Kerta on kolmas, kun tilalla kylvetään ruista. Alun perin ruis päätettiin ottaa mukaan viljelykiertoon, koska tilalla haluttiin hallita viljelyn riskejä.
– Halusimme saada kylvettyä jotain jo syksyllä. Tänä kesänä pellot poutivat niin, että oli hyvä, ettemme olleet pelkkien kevätkylvöjen varassa, sanoo tilaa yhdessä isänsä ja kihlattunsa kanssa viljelevä Katja Kauppi.
Hyvä sato vähällä työllä
Rukiilla on takana vaikea vuosi. Viime syksyn sateista ja puintien viivästymisestä johtuen monelta jäi ruis kylvämättä kokonaan ja se, mitä saatiin kylvettyä, on kärsinyt kesän kuivuudesta. Kaupin tilalla ruis on pärjännyt kuitenkin hyvin.
– Rukiista on saatu pienillä panoksilla aina hyvä sato, vaikka vuodet ovat olleet keskenään hyvin erilaisia. Ruis on selvinnyt sekä kuivuudesta että märkyydestä eikä talvituhojakaan ole ollut, sanoo Kauppi.
Kannattavuutta on lisännyt myös se, että kasvitaudeilta ja –tuholaisilta on vältytty.
– Olemme selvinneet pienillä työmäärillä, kun ruiskutuksia ei ole juurikaan tarvinnut tehdä. Ainoastaan rikkoja on jouduttu torjumaan.
Katja Kauppi on Kaupin tilalla jo neljännentoista polven viljelijä.
Satoisa ruis, joka ei lakoa
Kauppien kokemukset rukiin viljelystä ovat olleet niin hyviä, että suunnitelmissa on rukiin peltopinta-alan lisääminen viime vuotisesta 12 hehtaarista 30 hehtaariin.
– Ruis tuntuu viihtyvän meillä savipitoisilla lohkoilla, joilla on hyvä ph. Esikasvina olemme käyttäneet hernettä, mutta kun rukiin viljelyala nyt kasvaa, niin kylvämme osan lohkoista aikaisen ohran jälkeen, kertoo Kauppi
Lajikkeena Kaupin tilalla on ollut alusta asti hybridiruis KWS Livado. Se on ollut niin satoisa, ettei lajikkeen vaihtoa ole vielä edes harkittu. Lajike on pysynyt myös hyvin pystyssä.
– Ensimmäisenä vuonna saimme satoa 8000 kiloa ja tänä vuonnakin 5500 kiloa hehtaarilta, iloitsee Kauppi.
Tilan rukiin tuotannossa on säästytty myös torajyvältä, mihin lajikevalinta on voinut vaikuttaa. Viljelyssä olleen KWS Livadon jalostuksessa on hyödynnetty PollenPlus©-menetelmää, joka lisää siitepölyn muodostumista ja pienentää sitä kautta torajyväriskiä.
Laarista näkee onnistumisen
Kaupin tilalla on viljelty maata monta sataa vuotta ja myös Katja Kaupin innostus viljelyyn tulee suvulta. Hän on tilalla jo neljännentoista polven viljelijä. Päätyönään Kauppi tutkii kasvinsuojeluaineita Luonnonvarakeskuksessa.
– Aika näyttää, tuleeko minusta täysipäiväinen viljelijä. Jonkin erikoiskasvin se ehkä vaatisi, että pystyisin omalla tilalla työllistymään kokoaikaisesti. Haaveena se kuitenkin on. Viljelemisen haaste ja samalla hienous on siinä, että vaikka kuinka teet kaikki viljelytoimenpiteet oikein, niin onnistumisen tietää vasta sitten, kun näkee, mitä laarissa on, pohtii Kauppi.