Kauran viljelyn suosio kasvussa

kaura_lahi

Kauraan ja siitä jalostettaviin tuotteisiin liittyvä positiivinen noste näkyi tämän vuoden viljelyaloissa. Kaura-ala kasvoi vuoden takaisesta reilut 24 000 ha ollen tänä vuonna 331 670 ha. Viljellyimmän lajikkeen paikan säilytti jälleen Akseli-kaura, jota oli kylvössä 59 503,01 ha; suhteellinen osuus on lähes 18 % kaikesta viljellystä kaurasta. Borealin aikaisesta kaura-uutuudesta, Niklaksesta, odotetaan kauroihin kovaa tilastonousijaa ensi vuodelle. Lajike on tänä vuonna vielä siemenviljelyssä, mutta tulee laajan siementuotannon ansiosta viljelykseen laajasti ensi vuonna. Myös toisen kauden uutuuskauran, Donnan, odotetaan lunastavan paikkansa ensi vuodesta alkaen etenkin myllykauran tuotannossa eteläisemmässä Suomessa.

Kaurasadosta on Luonnonvarakeskus (Luke) mukaan odotettavissa kymmenyksen suurempi kuin viime vuonna eli noin 1,1 miljardia kiloa. Sato ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen suuri, sillä viime vuonna kaurasato oli pienimmillään viiteen vuoteen.

Kauran lisäksi viljelyalaansa kasvattivat öljykasvit. Rypsin ja rapsin yhteenlaskettu viljelyala, 61 960 ha, nousi toista vuotta peräkkäin. Viime vuonna yhteenlaskettu viljelyala oli 56 910 hehtaaria. Borealin Cordelia oli öljykasvilajikkeista viljellyin 12 180 hehtaarin alalla.

Muiden viljojen aloissa laskua, herneestä ja härkäpavusta toiveissa ennätyssatojaKaarle-purkki

Muiden viljojen viljelyaloissa oli laskua, esimerkiksi rehuohran pinta-ala laski jo toista vuotta peräkkäin. Myös mallasohra-ala pieneni viime vuodesta. Ohran kokonaisalojen laskusta huolimatta Borealin lajikkeet säilyttivät hyvin asemansa viljelijöiden suosiossa. Esimerkiksi monitahoisen Kaarle-ohran viljelyala ylsi ensimmäisenä vuonnaan yli 11 000 hehtaariin ja lunasti näin erinomaisesti paikkansa markkinoilla. Myös tasaisesti hyvää laatua tuottavan Harbinger-mallasohran ala kasvoi sen suhteellisen osuuden ollessa tänä vuonna lähes 20 %.

Kevätvehnissä viljellyin lajike oli viime vuoden tapaan Anniina, toiseksi viljellyimmäksi lajikkeeksi nousi laatunsa hyvin haastavammissakin olosuhteissa säilyttävä Quarna. Näiden kahden Borealin lajikkeen osuus koko kevätvehnäalasta oli tänä vuonna reilu neljännes.

Viljellyimmän syysruislajikkeen paikkaa pitää tänä vuonna jälleen Borealin populaatiolajike Reetta, toisella sijalla Borealin edustama hybridiruis Evolo. Reetan ja Evolon yhteenlaskettu suhteellinen osuus rukiin viljelypinta-alasta oli reilu 60 %.

Viljelyaloissa kovia kasvajia olivat herne- ja härkäpapu, joiden viljelyalat kaksinkertaistuivat viime vuonna. Tänä vuonna viljelyala on yhtä suuri ja sato-odotukset ovat korkealla. Molemmista odotetaan kaksinumeroisia kasvuprosentteja sadon määrässä.

 

Viljelyalatilaston tiedot perustuvat viljelijöiden tukihakemuksissa ilmoittamiin lajiketietoihin ja elokuun puolivälin tallennustilanteeseen. Luken satotilaston satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta elokuun 22. päivänä.

Lähteet: Mavi/Maanmittauslaitos, maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmä 2016. Viljelyala lajikkeittain 2016. Luke 2016. Leipäviljasato uhkaa jäädä pienemmäksi kuin viime vuonna., Pelloilla 3,6 miljardia kiloa viljaa – kohtuullinen sato edellyttää poutapäiviä.