Kevätrapsiuutuudet esillä pellonpiennartilaisuuksissa

armstrong_netti_kouvo1_0

Uutuuslajikkeet, öljykasvien markkinatilanne ja kasvinsuojelun ajankohtaiset asiat kiinnostivat viljelijöitä Salossa ja Loviisassa Avenan ja Borealin järjestämissä pellonpiennartilaisuuksissa heinäkuun alussa.

Viljelijöitä kokoontui heinäkuun alussa Saloon Puontin peltoaukealle Mika Äijälän tilalle ja Loviisaan Kenneth Ahlqvistin tilalle tutustumaan ensi keväänä kauppaan tuleviin kevätrapsiuutuuksiin, Cleopatraan ja Dragoon.

CleopatraBOR on erittäin aikainen populaatiorapsi. Lajike on yhtä satoisa, mutta selvästi aikaisempi kuin kolme muuta Suomen markkinoilla olevaa populaatiorapsia. Satoisuudessa se kilpailee myös pidempään markkinoilla olleiden hybridirapsien kanssa. Koetulosten valossa Cleopatran erityispiirteenä on lajikkeiston paras laonkestävyys. Lisäksi sen laatuominaisuudet ovat kunnossa – öljypitoisuus on korkea ja lehtivihreäpitoisuus alhainen.

Tutustu tarkemmin Cleopatran lajikeominaisuuksiin 

Drago on saksalainen hybridilajike, joka täydentää laatuominaisuuksiltaan jalostaja Lembken vahvaa sarjaa – lajikkeessa on korkea öljy- ja valkuaispitoisuus sekä alhainen lehtivihreäpitoisuus. Drago on vain päivän hybridikevätrapsien valtalajike Trapperia myöhäisempi, mutta on ollut yli 10 % Trapperia satoisampi.

Rapsien riesana tuholaiset

Erikoistutkija Marja Jalli Luonnovarakeskuksesta piti Salon tilaisuudessa ajankohtaiskatsauksen kasvinsuojelusta. Kasvukauden olosuhteet ovat olleet otolliset niin taudeille kuin tuholaisille. Rapsipellon äärellä puhututti erityisesti kesän kaalikoiden runsaus. Viljelijä Mika Äijälä kertoi ruiskuttaneensa kaalikoita kesällä useampaan otteeseen ja hänen rapsilohkoilla tilanne vaikuttaisi nyt olevan kutakuinkin hallinnassa. Loviisassa Kenneth Ahlqvist kertoi kaalikoin toukkien tehneen pelloillaan jo runsaasti tuhoa; toukat olivat syöneet myös pääverson nuppuja, mikä näkyy jo sato-odotuksissa.

Tilaisuuksien keskusteluissa nousivat esille niin ruiskutusten ajoitus, ruiskutustekniikka kuin torjunta-aineiden tehotkin. Marja Jalli totesi, että tuholaistorjunnassa enenevässä määrin haasteita aiheuttavat syntyvät resistentit kannat. Tilaisuuden osallistujat esittivätkin Luonnonvarakeskukselle toiveen lisäpanostuksista kasvinsuojelun ja tuholaistorjunnan koetoimintaan.