Viime syksyn trooppisten öiden aiheuttamat kevätvehnän sakoluvun ongelmat saattavat heijastua tänä keväänä tilan oman siemenen itävyyteen. Mutta mikä oikeastaan on sakoluku ja miksi se voi romahtaa syksyn kosteissa oloissa?
Kevätvehnän sakoluku kertoo viljasadon soveltumisesta leivontaan. Leipurille se kertoo tärkkelystä pilkkovien entsyymien aktiivisuudesta paiston aikana; sakoluvun tulee olla riittävän korkea, jotta vilja olisi leivontakelpoista.
Sakoluvun kehitys on lajikeominaisuuksien ja pellolla vallitsevien olosuhteiden yhteisvaikutuksen tulos. Sakoluku on korkeimmillaan 2-3 päivää keltatuleentumisen jälkeen.
Kun keltatuleentumisesta on kulunut yli kolme päivää, sakoluku alkaa laskea. Muutoksen takana on alfa-amylaasientsyymi, jonka avulla jyvä valmistautuu itämään. Mitä enemmän jauhoytimeen ehtii erittyä alfa-amylaasia, sitä nopeammin sakoluku laskee.
Kevätvehnän sakolukuhuippu ja sakoluvun laskunopeus vaihtelevat lajikeominaisuuksien ja olosuhteiden mukaan. Hyvä sakoluvun kesto tarkoittaa, että sakoluku laskee hitaasti myös heikommissa olosuhteissa.
Trooppiset yöt yllättivät viime syksynä
Sakoluvun laskunopeus on osittain lajikeominaisuus, mutta sääolot vaikuttavat siihen merkittävästi.
Kevätvehnän sakolukuhuippu ja sakoluvun laskunopeus vaihtelevat lajikeominaisuuksien ja olosuhteiden mukaan. Hyvä sakoluvun kesto tarkoittaa, että sakoluku laskee hitaasti myös heikommissa olosuhteissa.
Useimmiten sakoluvun romahduttaa pitkäkestoinen tihkusade, mutta viime kasvukaudella sakoluku saattoi laskea jo ennen sateiden alkua.
Syynä olivat loppukesän trooppiset yöt, jolloin ilmankosteus pysyi korkealla ja ilman lämpötila yli 18 asteessa. Tämä yhteisvaikutus sai tähkässä olevat vehnänjyvät valmistautumaan itämiseen, jolloin sakoluku lähti laskemaan nopeasti.
Tarkista siemenen itävyys ajoissa
Käytännössä sakoluku siis mittaa itävyysastetta. Koska sakoluvun lasku tarkoittaa itämisprosessin alkamista, se saattaa vaikuttaa myös tilan oman siemenen itävyyteen.Siemenen itävyys kannattaakin tarkistaa hyvissä ajoin esimerkiksi idätyspaperilla tai Ruokaviraston idätyspalvelussa. Lue lisää Ruokaviraston sivuilta!
Miten sakoluku määritetään?
Jauhettu viljanäyte sekoitetaan veden kanssa ja sitä aletaan kuumentaa vesihauteessa. Ensimmäisen 60 sekunnin ajan velliä sekoitetaan mittalaitteessa olevalla männällä. Sen jälkeen mäntä vapautetaan, ja sen annetaan vajota itsekseen koeputken pohjalle.
Sakoluku mitataan sekunteina: kyse on ajasta, joka kuluu siitä, kun jauhovelliä aletaan kuumentaa siihen asti, kunnes mittalaitteessa oleva mäntä uppoaa.
Jos mäntä putoaa suoraan koeputken pohjalle, sakoluvuksi tulee 60 sekuntia. Maksimissaan sakoluku voi olla jopa 400–500 sekuntia.
Sakoluvun huippuarvoja eri lajikkeilla
