Kylmää vettä uusien kasvinjalostusmenetelmien niskaan – miten käy eurooppalaisen lajikekehityksen?

20180116_110420

EU-tuomioistuin määritteli viime viikolla, että uudet kasvinjalostuksen geenieditointitekniikat kuuluvat geenimuuntelua koskevan lainsäädännön alle. Päätös on kasvinjalostuksen kehittämiselle toki hidaste, mutta ei este.

Uudet kasvinjalostuksen mutaatiomenetelmät kuuluvat EU-tuomioistuimen tuoreen linjauksen mukaan geenimuuntelun eli GMO-lainsäädännön alle. Nykyisellään GMO-sääntely on niin raskas, että pienemmän kasvinjalostusyrityksen ei ole mahdollista käyttää GMO-työkaluja. Harmiksemme nyt myös uudet ja kevyemmät mutaatiotekniikat, kuten geenieditointi, joutuvat samaan hyväksymisprosessiin.

Julkisuudessa on jo pohdittu, torppaako tämä eurooppalaisen kasvinjalostuksen ja uusien menetelmien kehittämisen täysin. Ei todellakaan!

Kasvinjalostuksessa tehdään jatkuvasti muitakin innovaatioita, jotka edistävät satoisampien ja ympäristön kannalta kestävämpien lajikkeiden kehitystä. Yksi tärkeimmistä menetelmistä on genomivalinta, jossa jalostusmateriaalin ominaisuuksia ennustetaan puhtaan genotyyppitiedon perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että lajikekehitystä voidaan nopeuttaa huomattavasti ja uudet, paremmat lajikkeet saadaan viljelijöiden ulottuville nopeammalla syklillä. Boreal Kasvinjalostus Oy:ssä monitahoisen ohran jalostus perustuu jo genomivalintaan, ja kevätvehnällä ja kauralla genomivalinnan käyttöönotto on käynnissä.

Kaiken takana on perimätiedon tuntemus

Tietämys kasvien perimästä ja ominaisuuksien geneettisestä taustasta on viime vuosina parantunut huimasti. Kun tiettyyn ominaisuuteen vaikuttava geeni tunnetaan, ja kun ymmärretään se, miten eri kasviyksilöiden perimässä näkyvät erot vaikuttavat tuon kyseisen ominaisuuden ilmenemiseen kasvissa, jalostusprosessissa päästään käyttämään näitä ominaisuuseroja tunnistavia diagnostisia geenimerkkejä.

Tällä hetkellä hyödylliset geenimuodot voidaan tuoda uuteen lajikkeeseen risteyttämällä. Monivaiheista risteytysohjelmaa voidaan nopeuttaa huomattavasti käyttämällä diagnostisia geenimerkkejä. Diagnostisia merkkejä käytetään myös valinnassa, kun suurista jälkeläistöistä valitaan parhaat jatkotestaukseen. Boreal Kasvinjalostus käyttää diagnostisia merkkejä muun muassa taudinkestävyys- ja laatuominaisuuksien valintaan ohralla ja vehnällä.

Uudet menetelmät ovat vanhoja tarkempia

Geneettisen tiedon kertyminen mahdollistaisi toki myös geenieditoinnin eli tiettyjen, yksittäisten geenien räätälöinnin kasvin perimässä. Mikäli EU:n kanta geenieditoinnin sääntelyyn pysyy jyrkkänä, joudumme kuitenkin käyttämään lajikejalostuksessa vain sitä vaihtelua, joka kasvilajin sisältä nykyisellään löytyy tai joka tuotetaan vanhoilla mutaatiojalostuksen menetelmillä. Lisäksi lajin sisäistä vaihtelua voidaan hyödyntää vain risteytysten kautta.

Tämä tuo toisinaan suuriakin esteitä, sillä hyödyllinen geenimuoto voi olla tiukasti kytkeytynyt haitalliseen geenimuotoon, ja tätä yhteyttä on vaikea purkaa perinteisen risteytyksen avulla. Geenieditoinnilla tämä este voitaisiin ylittää, jolloin luonnossa esiintyvä hyödyllinen geenimuoto saataisiin helpommin käyttöön.

Euroopassa on tärkeää jatkaa keskustelua uusista kasvinjalostusmenetelmistä, jotta ymmärrettäisiin paremmin niiden tuomia mahdollisuuksia. On myös tärkeää jatkaa uusien kasvinjalostusmenetelmien tutkimusta. Toivottavasti tulee myös aika, jolloin EU on kypsä hyväksymään uusia kasvinjalostuksen menetelmiä. Sitä odotellessa teemme parhaamme, jotta kasvinjalostus palvelisi mahdollisimman tehokkaasti suomalaisia viljelijöitä, elintarviketeollisuutta ja kuluttajia.

Kasvinjalostuksessa monia menetelmiä

  • Risteytysvalinta on perinteinen ja hidas menetelmä jalostaa kasveihin toivottuja ominaisuuksia. Risteytys tuottaa suuren määrän jälkeläisiä, joita arvioidaan ulkoasun perusteella.
  • Vanhat mutaatiojalostuksen menetelmät kuten säteilytys ja kemialliset käsittelyt ovat peräisin 1960-luvulta. Ne tuottavat paljon sattumanvaraisia mutaatioita, joiden avulla risteytysjälkeläisiin pyrittiin tuottamaan toivottuja ominaisuuksia. Nykyisin näitä tekniikoita ei juurikaan enää käytetä.
  • Borealissa käytössä oleva genomivalinta nopeuttaa perinteisestä risteytyksestä syntyvien jälkeläisten valintaa, kun valinta voidaan tehdä perimätiedon perusteella ilman jokaisen jälkeläisen ulkoasun monivuotista peltohavainnointia.
  • Geenimuuntelu tarkoittaa kasvinjalostusta, jossa kasviin tuodaan ulkopuolisia geenejä, joilla tavoitellaan uusia ominaisuuksia. Muuntogeeniset kasvit esim. kestävät rikkakasvien torjunta-aineita tai ovat vastustuskykyisiä taudeille ja tuholaisille.
  • Uusilla geenieditointitekniikoilla kuten crispr-cas9 -menetelmällä kasviin ei tuoda ulkopuolisia geenejä, vaan kasvin omaa dna:ta muokataan esim. poistamalla tai muuttamalla valittu yksittäinen emäs dna:sta.
KIRJOITTAJA

Outi Manninen Boreal

Outi Manninen

Biotekniikkapäällikkö

040 778 5673