Ruoantuotannon omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat nousseet tänä keväänä arvoonsa. Mutta mitä kaikkea niiden takana onkaan? Kotimaisen kasvinjalostuksen ansiosta Suomen ruoantuotanto ei ole riippuvainen ulkomaisten kylvösiementen tuonnista.
Suomea ja koko maailmaa on kohdannut tänä keväänä ennen näkemätön tilanne. Koronakriisiin vastaaminen on osoittanut, miten tärkeää ruoantuotannon huoltovarmuuden pitkäjänteinen kehittäminen on.
Huoltovarmuuden turvaajista pisin jänne on kasvinjalostuksella, jota Boreal Kasvinjalostus Oy tekee ainoana toimijana kokonaan Suomessa. Boreal jalostaa 12 peltokasvilajista uusia satoisia, laadukkaita, kestäviä ja kannattavia lajikkeita, joissa on alkutuotannon ja teollisuuden käyttötarkoituksiin sopivia ominaisuuksia.
Luotettava tieto kehitysloikkien pohjana
Kasvinjalostus on parantanut lajikkeiden viljelyominaisuuksia, viljelyvarmuutta, satopotentiaalia ja laatua. Lisäksi tuotannon ympäristökuormitusta on voitu pienentää merkittävästi, kun käytössä olevalta viljelyalalta saadaan satoa tehokkaammin.
Suomessa tuottavuusloikkia on saatu aikaan kaikissa viljalajeissa, ja uusia loikkia on odotettavissa.
Borealin jalostuksen kehittämispäällikkö Outi Mannisen mukaan kehityksen taustalla on Borealin vahva osaaminen ja ympäri Suomen ulottuva testausverkko, joka on tuottanut luotettavaa tietoa kasvilajien ja lajikkeiden ominaisuuksista erilaisina vuosina.
– Meillä on käytössä kansainvälisen tutkimuksen tuottamat uusimmat työkalut ja omaa testausdataa yli kymmenen vuoden ajalta. Kun tämä tieto yhdistetään kasvien genomitietoon, jalostajillamme on käytössään malli, jonka avulla saavutetaan satohyppäyksiä entistä nopeammin, Outi Manninen selvittää.
Geenivarat kotimaisissa käsissä
Tulevaisuuden lajiketarpeita varten on ylläpidettävä mahdollisimman monipuolista jalostusainesta. Boreal huolehtii jalostusaineistojen omistuksesta Suomessa, mikä on kansallisen huoltovarmuuden kannalta tärkeää.
Kotimainen kasvinjalostus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan sen ylläpitäminen edellyttää sekä jalostuksen huippuosaamisen säilymistä että viljelijöiden halua ostaa suomalaisena työnä jalostettuja lajikkeita.
– Panostamme uusimpien tekniikoiden hyödyntämiseen myös pienempien kasvilajien jalostuksessa. Meillä on jalostusohjelmat, osaavat ihmiset ja kasvimateriaali omissa käsissämme, Outi Manninen kertoo.
Olisiko suomalainen kasvintuotanto siis isojen monikansallisten yhtiöiden varassa, jos kasvinjalostuksen osaamista ei Suomessa olisi?
– Sanoisin ennemmin niin, että tällä hetkellä emme ole riippuvaisia siitä, sattuuko jostain ulkomaisesta jalostusohjelmasta tulemaan Suomeen soveltuvia lajikkeita vai ei. Voimme tehdä työmme Suomen tarpeita ajatellen, Outi Manninen toteaa.
Viljelijän valinnalla on väliä
Kun viljelijä ostaa uuden lajikkeen siemeniä, hänellä on arvaamattoman suuri vaikutusvalta tulevien vuosien lajikekehitykseen Suomessa.
Sertifioidun siemenen hinnassa maksetaan lajikkeen jalostus- ja testauskuluja kompensoivaa rojaltimaksua, ja tilan oman siemenen käytöstä maksetaan vastaavasti vuosittaista lajikkeen käyttöoikeusmaksua.
Borealin jalostamien lajikkeiden rojalti- ja käyttöoikeusmaksutuotot jäävät kokonaan Suomeen. Ne kohdistuvat täysimääräisesti uusien lajikkeiden jalostukseen, ja samalla ne vahvistavat maan työllisyyttä.
Jos viljelijän valinta sen sijaan kohdistuu ulkomaiseen lajikkeeseen, maksetaan maksut Suomesta ulos. Tällä hetkellä noin kolmannes viljelijöiden maksamista rojalti- ja käyttöoikeusmaksuista menee ulkomaille.
#kylväkotimaista
