Syysrapsin kylvöaika käsillä

Boreal Kasvinjalostus Oy on testannut ja tuonut markkinoille Suomessa NPZ Lembken ja Limagrainin syysrapsilajikkeita. Tämän kauden uutuuslajikkeet ovat Armstrong ja Thure, jotka tähänastisten kokemusten perusteella ovat tuottaneet hyviä satoja ja olleet myös talvenkestävyydeltään Suomeen sopivia.

–    Armstrong on erittäin satoisa hybridilajike. Sen talvenkestävyys antaa hyvät lähtökohdat suuren sadon muodostumiselle, öljykasvien jalostaja Katja Hämäläinen Borealilta kertoo.

Armstrong on ollut Borealin kokeissa sekä muutamalla käytännön viljelyksellä ja tulokset ovat olleet lupaavia.

–    Armstrongin kohdalla riittävän aikainen kylvö syksyllä on tärkeää, jotta se ehtii kehittyä riittävästi ennen talvea, Hämäläinen muistuttaa.

Myös Thuren satopotentiaali on korkea ja se on ollut Suomen virallisissa lajikekokeissa yksi satoisimmista syysrapseista.

–    Thure on puolikääpiöivä hybridilajike, ja sen kasvupiste pysyy syksyllä lähellä maan pintaa, mikä osaltaan varmistaa talvehtimista.

Kasvuajaltaan Thure on hivenen myöhäisempi kuin esimerkiksi aiemmin markkinoilla ollut Thorin-lajike.

Kirppahavaintoja vähän

Vanhempi tutkija Erja Huusela-Veistola Lukesta kertoo, että tänä vuonna kirpoista on ollut harmia vain paikoin ja yleisesti selvästi vähemmän kuin viime vuonna. Tähän on hänen mukaansa vaikuttanut kevätkylvöjen myöhästyminen ja runsas kosteus taimivaiheessa.

–    Näyttäisi siltä, ettei syysöljykasveillekaan suurta invaasiota olisi näillä näkymin tulossa. Tilanne voi muuttua, jos on kovin lämmintä ja kaikki kirpat aikuistuvat samaan aikaan.

Yleensäkin syysöljykasvien kirppariski on huomattavasti kevätöljykasveja pienempi.

–    Kevätöljykasvit ovat nyt monin paikoin kehityksestä jäljessä, osa kukkiikin vielä, joten uudet kirpat voivat jäädä niihin.

Boreal on tehnyt syysrapsikokeita peittaamattomalla ja peitatulla siemenellä.

–    Viime vuonna ainoastaan ensimmäisenä (7.8.) kylvetty koe kärsi kirppatuhoja, kun käytettiin peittaamatonta siementä. Myöhemmin elokuussa kylvetyt kokeet säästyivät tuhoilta, Katja Hämäläinen kertoo.

Sekä Huusela-Veistola että Hämäläinen suosittelevat joka tapauksessa kirppojen tarkkailua syysöljykasvipelloilla.

Erja Huusela-Veistola arvioi, että suurempi ongelma tänä vuonna syysöljykasveilla voi olla etanat, jotka hakeutuvat syysöljykasveille.

–    Kosteutta on nyt runsaasti, mahdolliset läheiset monivuotiset nurmi- ja suojakaista reheviä ja muokkausjälki voi jäädä epätasaiseksi, jolloin etanariski kasvaa.

Etanariski onkin huomioitava syysöljykasvi- ja syysviljalohkoja perustettaessa.

Tutustu öljykasvilajikkeisiimme.