Pohjoisen kasvun vuosikymmenet

Suomalaisella kasvinjalostuksella on pitkät perinteet. Jo yli sata vuotta sitten nähtiin oloihimme soveltuvien lajikkeiden ja oman jalostustoiminnan tärkeä merkitys maataloudelle ja koko ruuan tuotannolle. Vuodesta 1994 kasvinjalostuksen kehitystyötä on Suomessa tehty Borealin nimissä.

1900

1900-luku: Suomalaisen kasvinjalostuksen alkuvaiheet

1904 Suomen kylvösiemenyhdistys perustetaan ja alusta asti kasvinjalostus on mukana toimintaohjelmassa

Nord-herne 1904: ensimmäisiä suomalaisia lajikkeita

1910

1910-luku: Kansallinen herääminen

Suomalainen kasvinjalostus järjestäytyy, perustetaan koetiloja ja kerätään aineistoa. Koetaan kansallinen herääminen; on huolehdittava viljaomavaraisuudesta ja kotieläintuotannosta.

1930

1920- ja 1930-luku: Elintarvikehuolto kehittyy

Kasvinjalostuksella ja koko maataloudella on suuri haaste vastata juuri itsenäistyneen maan elintarvikehuollosta.

1930-luvulta lähtien Suomessa toimii kaksi vahvaa kasvinjalostuslaitosta Valtion ja Hankkijan laitokset, jotka kehittävät toimintaansa.

Ollin-ohra 1927: arvioitiin kasvuajaltaan yhdeksi maailman aikaisimmiksi ohralajikkeiksi

1940

1940-luku: Sota-aika ja kasvinjalostuksen uusi rooli

Sodat rampauttavat suomalaista kasvinjalostustyötä, mutta sotien jälkeen kasvinjalostusta ryhdytään kehittämään erityisesti leipäviljojen ja herneiden suuntaan.

Kansallisten kriisitilanteiden jälkeen kasvinjalostus asetetaan uuteen valoon: sen laaja yhteiskunnallinen merkittävyys havaitaan.

Pekka-ruis ja Olympia-syysvehnä 1941

1960b

1950-luku: Kotimaiset lajikkeet valvaavat alaa

Uutta tutkimusta ja uusia lajikkeita syntyy runsaasti. Suomalainen kasvinjalostus löytää toimintatapansa ja suomalaiset lajikkeet ovat vallanneet pellot.

Pirkka-ohra 1952: ensimmäinen suomalainen mallasohra

1950

1960-luku: Kehittymisen aikaa

Maatalous ja lajikkeet kehittyvät: Uudet lajikkeet mahdollistavat leikkuupuintitekniikan nopean yleistymisen.

Jokioisilla aloitetaan geenipankin perustaminen 1960-luvun lopulla.

Ruso-kevätvehnä, 1967: lujakortinen vehnä, joka mahdollisti koneellisen leikkuupuinnin

1970

1970 ja 1980-luku: Kansainvälistymisen ensiaskeleet

Laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä Suomessa (1977) ja monet kansainväliset sopimukset lisäävät jalostajan oikeuksia.

Timo-varhaisperuna 1975: edelleen laajassa viljelyssä

Helka-herne, 1985: puolilehdetön herne, ensimmäinen Suomessa ja maailmallakin ensimmäisten joukossa

1990

1990-luku: Biotekniikan aikakausi alkaa

Biotekniikan soveltaminen jalostuksessa alkaa, kun solukkoviljelyllä tuotettavat kaksoishaploidit otetaan käyttöön ensimmäisenä ohran jalostuksessa.

Kulta-rypsi 1991: Borealin ensimmäinen vientilajike, joka oli valtalajike Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa

BotniaBOR-ohra 1996: ensimmäinen Koskenkorva Viinan raaka-aineeksi jalostettu lajike

Borealin synty

1994: Borealin synty

Pitkä tapahtumien ketju johtaa MTT:n ja Hankkijan kasvinjalostustoimintojen yhdistämiseen 1994

Borealiin yhdistetään suomalaisen kasvinjalostuksen aineistot, osaaminen ja resurssit.

Nimi Boreal viittaa latinan kielen sanaan, joka tarkoittaa pohjoista.

2000

2000-luku: Uudet jalostustekniikat

Jalostustekniikat kehittyvät nopeasti ja erityisesti bioteknisiä ja DNA-tietoon perustuvia sovelluksia käytetään Borealin jalostuksessa laajasti. Jalostustyö tehostuu ja täsmentyy.

Borealin lajikkeiden kysyntä lähialueiden vienti markkinoilla kasvaa.

JyväBOR 2000: Borealin ensimmäinen kaksoishaploidituotannolla tuotettu lajike

Tuure BOR –timotei 2002: sulavuuden merkitys on noussut 2000-luvulla timoteilajikkeissa keskeiseksi laatutekijäksi

Harbinger BOR -mallasohra 2009: Borealin uudistetun mallasohraohjelman ensimmäinen lajike, jolla Boreal nousi vahvasti mukaan mallasohrakisaan.

2010

2010-luku: Kasvu jatkuu

Kansainvälinen yhteistyö tiivistyy, kun Boreal aloittaa yhteistyön Euroopan suurimman kasvinjalostajan Limagrainin kanssa.

Uuden tyyppisten, synteettisten lajikkeiden jalostus alkaa.

Genomivalinnan työkalut otetaan käyttöön Borealilla.

AkseliBOR-kaura 2011: Aikainen kaura, joka nousi parissa vuodessa Suomen viljellyimmäksi lajikkeeksi.

NiklasBOR-kaura 2014: Menestystarina. Suomen ylivoimaisesti viljellyin huippulaatuinen aikainen kaura vuonna 2014.

JussiBOR-peruna 2014: Uusi varhaisperuna, josta odotetaan Timon seuraajaa

KaarleBOR-ohra 2014: Uusi satokunkku monitahoisen ohran viljelyyn

HelmiBOR-vehnä 2017: Aikaisen vehnän sato ja laatu uudelle tasolle.