Timotei- ja natalajikkeista satoa ja laatua nurmiseoksiin

Oikean nurmikasvilajin- ja lajikkeen valinta on ensiarvoisen tärkeää nurmiviljelyn kannattavuutta parannettaessa. Korkean sadon tavoittelun lisäksi nurmituotannossa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota rehun sulavuuteen ja valita seoksiin korkean D-arvon lajikkeita.

Timoteilajikkeita eri tarpeisiin

Timotei on tärkein nurmikasvilajimme ja sen osuus nurmiseoksissa on normaalisti 60−80 %. Timotein maittavuus ja tuotosvaikutus ovat erinomaisia ja se kestää muita nurmilajeja paremmin jääpoltetta.

Timoteilajikkeet voidaan nykyisellään jakaa kahteen lajiketyyppiin: aikaisiin, jälkikasvultaan satoisiin lajikkeisiin, jotka tulee niittää kolmesti kesässä sekä myöhäisiin, korkean sulavuutensa hyvin säilyttäviin lajikkeisiin, jotka soveltuvat sekä kahden että kolmen korjuun taktiikkaan.

Aikaisen tyypin lajikkeista esimerkkejä ovat Borealin uutuuslajikkeet RhoniaBOR ja RubiniaBOR, jotka tuottavat suuria satoja kaikissa niitoissa ja ovat Suomen oloissa jalostettuina myös talvenkestoltaan lajikkeistonnurmi-1024x768 parhaimmistoa. Oikein ajoitetulla korjuulla myös näistä runsaan jälkikasvun lajikkeista saadaan hyvin sulavaa nurmirehua.

Laadukkaat yleistimoteit TuureBORNuuttiBOR ja UulaBOR ovat esimerkkejä myöhäisistä lajikkeista.  Tuure on talvenkestävä lajike, joka on lunastanut paikkansa markkinoilla satoisuutensa ja hyvän sulavuutensa ansiosta.   Nuutti on satoisa ja viljelyvarma timotei, joka on myös ruokintalaadultaan erinomainen vaihtoehto. Huippulaatuinen Uula on varma sadontuottaja, joka menestyy erilaisissa olosuhteissa.

Natalajikkeilla lisää jälkikasvukykyä ja kuivuudenkestoa

Timotein lisäksi seoksiin käytetään nurmi- ja ruokonataa parantamaan nurmen jälkikasvukykyä sekä sadontuottokykyä etenkin kuivissa olosuhteissa. Borealin nurminatalajikkeet InkeriBOR, KlaaraBOR ja ValtteriBOR ovat talvenkestoltaan erinomaisia ja soveltuvat tuotantoon koko maassa; lajikkeet ovat satoisuudeltaan ja sadon laadultaan hyvin kilpailukykyisiä muihin nurminatoihin verrattuna. Nurminadan maittavuus on laitumella hyvä. Nurminadan osuus seoksissa on tyypillisesti 20–25 %.

Ruokonadan vahvuutena on korkea satopotentiaali ja erinomainen poudankestävyys. Ruokonadalla on nurmikasveista paras jälkikasvukyky, mutta se ei sovellu laitumiin. Ruokonadan kehitysrytmi jälkikasvussa on nopeampi kuin muilla nurmikasveilla ja tämä on huomioitava niittorytmissä. Parhaiten ruokonadan satoptentiaali voidaan hyödyntää kolmella niitolla.

Borealin valikoimissa oleva KarolinaBOR-ruokonata on erittäin satoisa ja kestävä lajike, joka soveltuu viljelyyn kaikkialla Suomessa. Karolinan laatu ensimmäisessä sadossa on täysin vertailukelpoinen nurminatoihin. Toisessa ja kolmannessa niitossa korjuuta on hieman aikaistettava verrattuna timotei-nurminataseoksiin. Ruokonadan käyttömäärä seoksissa on 10–15%.

Tutustu tarkemmin Borealin nurmikasvilajikkeisiin ja lajikekoetuloksiin