Tulevaisuuden ruoantuotanto turvataan äärisäitä kestävien kasvien avulla

25.7.2018

 

Äärimmäiset sääilmiöt ovat puhuttaneet viime kuukausina niin Suomessa kuin muuallakin helteestä ja kuivuudesta kärsivässä Euroopassa. Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen kävi Ylen aamu-tv:n haastattelussa kertomassa siitä, miten ruoantuotantoa turvataan sääilmiöiden keskellä suomalaisen kasvinjalostuksen keinoin.

Ilmastonmuutosta on hankala ennustaa, ja ennusteiden antamat mallivaihtoehdot ovat varsin äärimmäisiä. Välimeren alueen on ennustettu kuivuvan todella dramaattisesti, jolloin ruoantuotanto alueella vaikeutuu merkittävästi. Tämän vuoksi myös Borealin kasvinjalostajat seuraavat aktiivisesti pitkän tähtäimen ilmastoennusteita.

– Voi olla, että viljely siirtyy tulevaisuudessa pohjoisemmille alueille ja Suomi saa siinä mielessä enemmän vastuuta ruoantuotannossa. Sen tiedämme jo, että sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään. Jos elintarviketuotanto ei ääri-ilmiöiden vuoksi toimi, tulee väistämättä puutetta ruoasta, jalostusjohtaja Merja Veteläinen toteaa.

Märkyyttä ja kuivuutta vuorotellen

Ääri-ilmiöistä on saatu esimakua niin viime kesänä kuin kuluvanakin kesänä.

– Meidän pitäisi pystyä sopeuttamaan peltokasvilajikkeet tuleviin vaihteleviin oloihin, jotta viljelijät saisivat pelloiltaan parhaan mahdollisen sadon. Sen takia me Borealilla yritämme kehittää viljelykasveista viljelyvarmoja, eli että ne kestäisivät paremmin niin sadetta, kuivuutta kuin uusia tuholaisia.

Kasvinjalostuksen suurimmat haasteet liittyvät siis äärisäitä kestävän, monipuolisen kasvilaji- ja lajikevalikoiman kehittämiseen.

– Hienoin saavutus olisi sellainen lajike, joka kestää rankkasateita, joka pystyy ottamaan vettä ja tuottamaan satoa niukoissa ja kuivissa oloissa, ja joka kestää kasvitauteja ja tuholaisia. Uskon, että vastaus tähän löytyy juurista. Kun kasveilla on hyvät, syvät juuret, niin ne kestävät paremmin sekä märkää että kuivuutta, ja siihen varmasti tulevaisuudessa paneudumme enemmän, Merja Veteläinen toteaa.

Ennakointia myös viljelyyn

Sääolojen äärevään vaihteluun varautuminen vaatii ennakointia paitsi kasvinjalostajalta, myös viljelijältä. Yksi ennakoinnin ja varautumisen keino on peltoviljelyn monipuolistaminen esimerkiksi öljy- ja valkuaiskasvien avulla.

– Me tietysti toivomme, että härkäpavun viljely yleistyy, sillä siitä olisi paljon etuja meidän pelloille. Härkäpapu on oivallinen palkokasvi meidän oloihimme. Sillä saataisiin pelloille lisää monimuotoisuutta, ja samalla saataisiin Suomen omaa valkuaistuotantoa parannettua, Merja Veteläinen toteaa.

Katso koko haastattelu Yle Areenasta.