Tulevaisuuden lajikkeita testataan Liedon koeruuduilla yhteisvoimin

Ilman yhteistyötä paikallisten viljelijöiden kanssa Borealin kymmeniätuhansia ruutuja käsittävä ja koko Suomen kattava koetoiminta ei olisi mahdollista. Pajuniityn tila Liedossa on erityisen tärkeä testauspaikka Borealin myöhäisen kasvuajan jalostusaineistoille.

Pajuniityn tilaa viljelevä Tapio Lipponen hoitaa tottuneesti koepaikkaisännän tehtäviä. Hän on tehnyt yhteistyötä Borealin kanssa jo kymmenen vuotta.

”Alussa toiminta oli pienimuotoista ja ruuduilla testattiin ohraa, kauraa ja vehnää. Sittemmin mukaan ovat tulleet myös öljy- ja palkokasvit”, kertoo Lipponen.

Viime kesänä ruutuja kylvettiin Lietoon jo noin 6000 kappaletta. Ruuduilla testataan lajikekandidaattien viljely- ja laatuominaisuuksia ja seulotaan hyvien joukosta parhaat jatkoon. Monivuotisella testauksella varmistetaan, että markkinoille tuotava lajike on kilpailukykyinen viljeltävä suomalaisissa oloissa.

Viljelytoimia ilman herkuttelua

Koeruutujen viljelytoimia Lipponen suunnittelee yhdessä Borealin kanssa. Yhteistyö on sujunut Lipposen mukaan todella hyvin ja Borealin kylvö- ja puintiporukat ovat tulleet hänelle tutuiksi.

Koepaikkaisäntä Tapio Lipponen hoitaa tottuneesti Borealin lajikekandidaattien testausta tilallaan Liedossa.

”Työnjako on suunniteltu niin, että Boreal kylvää ruudut ja pui ne. Minä teen perus- ja kylvömuokkaukset, lannoitukset, kasvinsuojelut sekä lopputoimet eli kynnöt, kultivoinnit tai mitä olemmekaan yhdessä päättäneet”, Lipponen kertoo.

Koetilalla kaikki viljelytoimet pyritään tekemään niin, että ne poikkeavat mahdollisimman vähän tavanomaisesta viljelystä.

”Jotain hienosäätöä tietysti aina on, mutta esimerkiksi lannoitus on sama kuin jos kylväisin ihan normaalisti. Myös maanmuokkaukset pidetään mahdollisimman viljelijälähtöisinä eikä eri menetelmillä lähdetä herkuttelemaan. Tautitorjunnan teen jalostajan toiveiden mukaisesti tarvittaessa”, Lipponen sanoo.

Maatalous on myllerryksessä, mikä tuo kustannuspaineita myös koetoimintaan. Koetoiminnasta saamaansa rahallista viljelykorvausta Lipponen pitää tärkeänä, mutta näkee koepaikkaisännyydessä myös muita positiivisia asioita.

”Kasvinjalostajat ovat ammatti-ihmisiä, joiden kanssa tulee usein juteltua pellolla. Vuosien varrella keskusteluista on kertynyt monenlaista tietoa, jota pitää nyt ihan itsestäänselvyytenä. Keskustelut ovat tuoneet uusia näkökulmia omaan viljelyyn”, Lipponen sanoo.

Kasvukuntoa koeruuduille

Pajuniityn tilalla koeruutujen paikat vaihtuvat lohkon sisällä niin, ettei sama kasvilaji ole samassa paikassa peräkkäisinä vuosina. Siltikään koeruutuja ei Lipposen mukaan kannata pitää samalla lohkolla paria vuotta pidempään ainakaan kevätkylvöisillä viljoilla.

”Ilmaston muuttuessa ja tautipaineen kasvaessa viljelykiertoon täytyy miettiä uusia ratkaisuja. Jatkossa ei välttämättä riitä edes se, että vilja kylvetään herneen perään, sanoo Lipponen ja pohtii viherlannoitusnurmea mahdollisena viljelykierron monipuolistajana.

Peltojen kasvukunto on Tapio Lipposelle enemmän kuin tärkeä asia. Tulevaisuuden suunnitelmissa hänellä on peltoremontti, joka pitää sisällään ojitusta, putkitusta ja salaojien huuhtelua.

”Tuli helle tai sade, niin sitä pärjää aina, jos pelto on hyvässä kunnossa. Mutta jos ojitus ei toimi, on peli ison sateen tullessa pelattu”, toteaa Lipponen.

Koetoiminta Borealilla

• Borealilla on 25 koepaikkaa Suomessa ja lähialueilla
• Koeruutuja kylvetään vuosittain yhteensä 40 000 – 60 000 kpl
• Laaja testausverkko ja monivuotiset kokeet tarvitaan, jotta tieto linjojen ja lajikkeiden menestymisestä eri viljelyvyöhykkeillä ja eri kasvuoloissa on luotettavaa
• Testausverkko perustuu yhteistyöhön asiantuntevien viljelijöiden kanssa.
• BOR-merkintä kertoo yhdellä silmäyksellä, että lajike on huolella testattu ja todettu Suomen viljelyoloihin sopivaksi.