Ajankohtaista

Pölyttäjät viihtyvät härkäpapupellolla – katso videot! Kukkivat viljelykasvit kuten härkäpapu ja öljykasvit tarvitsevat pölyttäjiä sadon muodostamiseen. Toisaalta pölyttäjät viihtyvät parhaiten kasveilla, joista ne saavat helposti siitepölyä ja mettä yhteiskuntiensa tarpeisiin. Härkäpapu kukkii parhaillaan…
Herneen viljelyala kasvoi tänä vuonna tilastointihistorian suurimmaksi. Uudet kotimaiset hernelajikkeet parantavat viljelyvarmuutta ja lisäävät herneen suosiota entisestään. Viljelijät ovat vastanneet kotimaisen kasvivalkuaisen kasvaneeseen kysyntään ennätyksellisen hyvin. Hernettä on kylvetty tänä vuonna noin 25 000…
Uudistimme nettisivujamme: löydät sivuilta myynnissä olevat lajikkeemme sekä viljellyimpien lajikkeiden koetulokset. Voit myös suodattaa ajankohtaisia uutisia lajikkeen nimen tai muiden asiasanojen avulla. Borealin lajiketieto löytyy nyt helposti luettavassa muodossa uudistetuilta lajiketietosivuiltamme. Sivuilta löytyvät…
Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin viisi prosenttia on peräisin maidon- ja lihantuotannosta. Pääosin nämä ovat naudan ruoansulatuksessa ja lannankäsittelyssä syntyviä metaani- ja typpioksiduulipäästöjä. Sulava ja valkuaispitoinen karkearehu lisää karjan tuotosta ja sitä kautta vähentää maitolitran…
Nurmen perustamisen onnistuminen takaa hyvän nurmisadon varsinaisina satovuosina. Nurmen perustamisessa oleellista on saada aikaan tasainen ja riittävän tiheä kasvusto. Nurmen tiheyden ja etenkin ensimmäisen sadon välillä on suora yhteys. Lue jalostajan vinkit onnistuneeseen…
Nurmentuotannossa kaikki kasvukauden toimenpiteet perustuvat ennalta määriteltyihin tavoitteisiin: miten paljon satoa halutaan, milloin korjuu tapahtuu ja millaista laatua tarvitaan. Ehkä helpommin sanottu kuin tehty, mutta Suomen oloihin jalostetuilla lajeilla optimointi onnistuu. Lue jalostajan…
Viime syksyn KoneAgria-messuilla arvoimme osastolla kävijöiden kesken säkillisen Helmi-uutuusvehnää. Voitto osui Somerolla isänsä kanssa tilaa viljelevälle Petteri Pentille. Soitimme voittajalle uudelleen Helmin nimipäivän alla. Arvontapalkinnosta iloisesti yllättynyt nuori viljelijä suunnitteli syksyllä, että laittaa…
Ruoantuotannon omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat nousseet tänä keväänä arvoonsa. Mutta mitä kaikkea niiden takana onkaan? Kotimaisen kasvinjalostuksen ansiosta Suomen ruoantuotanto ei ole riippuvainen ulkomaisten kylvösiementen tuonnista. Suomea ja koko maailmaa on kohdannut tänä…
Boreal jatkaa kevään kylvövalmisteluja ja kotimaisten lajikkeiden jalostamistyötä koronavirustilanteen vaatimia varotoimenpiteitä noudattaen. Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen aikana elämän perusasiat kuten terveys, ruoka ja läheisten hyvinvointi ovat nousseet kaiken keskipisteeseen. Maan hallituksen ja terveysviranomaisten asettamien…
Ensimmäinen kotimainen alhaisen visiini-konvisiinipitoisuuden härkäpapu VireBOR aloittaa kesällä siementuotannossa. Vire laajentaa härkäpavun käyttöä etenkin siipikarjan ruokinnassa. Kasvuajaltaan aikainen Vire sopii laajalti eri viljelyvyöhykkeille. Ensimmäinen kotimainen alhaisen visiini-konvisiinipitoisuuden härkäpapu Vire aloittaa tänä kesänä siementuotannossa siemenliikkeillä.…
Kuluvan talven sateiden aiheuttamat tulvat sekä pakkasen ja plussakelin sahaava vaihtelu kurittavat peltoja laajoilla alueilla Suomessa. Etenkin talvehtivat nurmet ovat vaarassa. Helmikuussa lähes koko maassa saatujen ennätyssateiden jäljiltä pelloille on kertynyt tulvavesiä, jotka…
Viime syksyn trooppisten öiden aiheuttamat kevätvehnän sakoluvun ongelmat saattavat heijastua tänä keväänä tilan oman siemenen itävyyteen. Mutta mikä oikeastaan on sakoluku ja miksi se voi romahtaa syksyn kosteissa oloissa? Kevätvehnän sakoluku kertoo viljasadon…
Katsoimme Borealin 25-vuotisjuhlavuoden päätteeksi kristallipalloon yhdessä Mustialan agrologiopiskelijoiden kanssa. Miltä näyttää maataloustuotanto Suomessa 25 vuoden kuluttua? ”Sopeudutaan ilmastonmuutokseen.” ”Tuotetaan sitä, mitä kuluttajat toivovat.” ”Ratkaistaan ongelmia positiivisella yhteistyöllä.” Mustialan agrologiopiskelijat eivät jää voivottelemaan, kun…
Tiesitkö tämän: kun lajikkeen jalostustyö on tehty sataprosenttisesti Suomessa, myös lajikkeen käyttöön liittyvät maksut jäävät Suomeen. Suomessa tehtävä työ hyödyttää viljelijää jatkossakin. Ei ihan heti uskoisi, että yhden pienen kylvösiemenen takana on useiden…
Maittava ja sulava kokoviljasäilörehu lisää nautojen karkearehun syöntiä jopa 10­–15 prosenttia. Ummessa oleville lehmille ja nuorelle karjalle se sopii sellaisenaan, ja lypsylehmille se tuo pelivaraa nurmisäilörehuun perustuvan ruokinnan optimointiin. Kokoviljasäilörehu on sulavuudeltaan nurmisäilörehua…