Ajankohtaista

Kiitos luottamuksesta! Kyselyyn vastanneet viljelijät arvostavat Borealin lajikkeissa kotimaista työtä, paikallisiin olosuhteisiin sopivuutta sekä viljelyvarmuutta. Kysyimme Jyväskylän KoneAgriassa 10.-12.10.2019 Borealin osastolla poikenneilta messuvierailta, mikä saa heidät valitsemaan Suomessa jalostetun kasvilajikkeen omalle pellolleen. Saimme…
Kulunut kasvukausi tuotti ennätyssatoja monille viljanviljelijöille. Viljelytekniikan ja lajikevalinnan yhteispelillä Suomen oloihin jalostettujen lajikkeiden satopotentiaalia saatiin hienosti kotiutettua. HelmiBOR-vehnän keskisato 7300 kg/ha, DonnaBOR-kaura 7500 kg/ha, AlvariBOR-ohra 7500 kg/ha. Jyväskylän KoneAgria-messuilla Borealin osastolla poikenneilla…
Valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen ministeri Jari Lepän tavoitteen mukaisesti edellyttää härkäpavun lisäksi myös rypsin ja herneen viljelyn lisäämistä. Borealin toimitusjohtaja Markku Äijälä ei pidä härkäpavun viljelyalan laajentamista 80 000 hehtaariin mahdottomana. Suomen valkuaisomavaraisuuden nostamista on…
Boreal Kasvinjalostus Oy 25 vuotta Yritys on perustettu 1994 Jalostusohjelmissa on 12 kasvilajia 25 vuoden toiminnan aikana Boreal on tuonut viljelijöiden käyttöön 145 uutta lajiketta Vuosittain yli miljoona hehtaaria peltoja viljellään Borealin jalostamilla…
Boreal on toiminut eturivissä uusien jalostustekniikoiden käyttöönottamisessa, joista yksi edelleen voimakkaasti kehittyvä on biotekniikka. Biotekniikan soveltamisen voi katsoa alkaneen vuonna 1990, kun solukkoviljelyllä tuotettavat kaksoishaploidit otettiin käyttöön ohran jalostuksessa. Biotekniikan merkitys Borealille on…
Maa- ja metsätalousministeriössä päädyttiin yhtiöittämään Boreal vuoden 2000 alusta. Sitä edellytti myös valtion budjettirahoituksen loppuminen ja ‘käyttäjä maksaa’ –periaatteen korostaminen kaikissa länsimaissa. Yhtiömuodon muuttuminen osakeyhtiöksi oli näin ollen luonnollista, kuten myös yksityisten intressitahojen…
Vuonna 1994 Suomen kasvinjalostuksen aineistot, osaaminen ja resurssit koottiin yhteen. Tämän tuloksena aloitti toimintansa uusi valtion liiketoimintaa harjoittava laitos, joka sai vastuulleen uuden ajan kasvinjalostuksen vaatimukset. Boreal Suomen Kasvinjalostus, myöhemmin Boreal Kasvinjalostus Oy,…
Kun laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä astui voimaan 1977, alkoi Suomessa lainsäädännön vaihe, jossa luotiin pohjaa kasvinjalostuksen nykyiselle muodolle. Kasvinjalostus oli yleisesti ollut yhteiskunnan rahoittamaa toimintaa. Moderniin yhteiskuntaan siirtyminen oli johtanut kuitenkin siihen, että valtioiden…
Tultaessa 1950-luvulle Suomi kansainvälistyi myös kasvinjalostustyössä. Uutta tutkimusta ja uusia lajikkeita syntyi ja suomalainen kasvinjalostus löysi toimintatapansa. Valtion kasvinjalostuslaitoksen pitkäaikainen johtaja professori Rolf Manner muistelee, että kauppaan laskettiin tuolloin ennätysmäärä lajikkeita. “Hyvin huomattava…
Mies vaeltaa hiljalleen pellolla edestakaisin, aamusta iltaan ja mitään ei näytä tapahtuvan. Kasvinjalostaja työssään. Koekentillä tehtävät havainnot muodostavat vielä tänäkin päivänä kasvinjalostajan työn perustan. Toisaalta tekniikat ovat myös muuttuneet ja tietoa saadaan irti…
Elettiin 1920-lukua ja kansakunnan vaikeita aikoja. Suomi oli itsenäistynyt, kokenut kansalaissodan ja sitä koetteli vakava elintarvikepula. Kauppayhteydet Venäjälle olivat katkenneet täydellisesti. Maataloudelle ja sen kasvinjalostustyölle oli heitetty suuri haaste vastata juuri itsenäistyneen maan…
”Relander saapui työpöydän ääreen aina täsmällisesti ja työskenteli tehokkaasti. Kunkin päivän työhön hän oli huolellisesti valmentautunut”, muisteli professori Vilho A. Pesola vuonna 1961 työtoveriaan Lauri Kristian Relanderia, paremmin Suomen tasavallan presidenttinä tunnettua kasvinjalostajaa.…
Pian sen jälkeen, kun kasvinjalostustyön pioneereihin Suomessa kuulunut tilanomistaja Constantin Boije oli julkistanut ensimmäiset suomalaiset lajikkeet, Ilolan-kauran ja Nord-herneen, alkoi kasvinjalostuksen niin yksityinen kuin valtiollinenkin järjestäytyminen Suomessa. Kasvinjalostusorganisaatioista ensimmäinen oli vuonna 1904 perustettu…
Brünnin kaupungin augustinolaisluostari, Itävalta-Unkari. Eletään vuoden 1865 kevättä. Hiukan päälaelta kaljuuntunut mies, jolla on munkin kaapu, tutkii tarkasti Pisum sativumin versoa. Hän tarttuu pinsettiin, poistaa heteet ja pölyttää herneen isälajikkeen siitepölyllä. Mies on…
Kevätkylvöt tehtiin Etelä-Suomessa tänä vuonna keskimääräistä aiemmin ja mikäli kasvukausi jatkuu suotuisana, päästään syysrapsia kylvämään ihanteelliseen aikaan elokuun alussa. Sopivan lajikkeen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota satoisuuden lisäksi syysrapsin laatuominaisuuksiin sekä talvenkestävyyteen suomalaisissa kasvuoloissa.…