Ajankohtaista

Jokapäiväiset valintamme vaikuttavat siihen, että suomalainen ruoka tuotetaan ilmaston kannalta kestävästi. Viljelykasvien ominaisuuksia kehittämällä ilmastokestävyyttä pystytään parantamaan entisestään. Ruoantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ohjaa vahvasti nykypäivän tuottajaa ja kuluttajaa. Ilmaston kannalta kestävä tuotanto perustuu monipuoliseen…
Kokoviljasäilörehu on oiva nurmisäilörehun täydentäjä nautojen ruokinnassa. Samalla se tuo kaivattua pelivaraa nurmen ja viljojen hektiseen korjuusesonkiin. Valmiit kylvösiemenseokset helpottavat kokoviljasäilörehun laadun suunnittelua. Kokoviljasäilörehun tuottaminen onnistuu kaikista viljoista, palkokasveista tai näiden seoksesta. Kokoviljasäilörehu…
Suomalaisille tärkeä ruis on sitkeä ja vaatimaton vilja: se selviää talven yli ja sen juuristo kestää kuivuutta. Pitkäkortisena viljana se on kuitenkin altis lakoontumiselle ja satotappioille. Uusi tutkimus etsii keinoja pitää ruis kilpailukykyisenä…
Poikkeuksellista laatumallasta tuottavat erikoismallasohrat RepekkaBOR ja VipekkaBOR ovat saaneet mallasteollisuudessa hyvän vastaanoton, ja niiden viljelyalaa halutaan lisätä. Myös viljelijät ovat arvostaneet Pekka-ohrien menestymistä etenkin haasteellisten kasvukausien oloissa. RepekkaBOR ja VipekkaBOR ovat erikoismallasohria, jotka on…
Kiitos luottamuksesta! Kyselyyn vastanneet viljelijät arvostavat Borealin lajikkeissa kotimaista työtä, paikallisiin olosuhteisiin sopivuutta sekä viljelyvarmuutta. Kysyimme Jyväskylän KoneAgriassa 10.-12.10.2019 Borealin osastolla poikenneilta messuvierailta, mikä saa heidät valitsemaan Suomessa jalostetun kasvilajikkeen omalle pellolleen. Saimme…
Kulunut kasvukausi tuotti ennätyssatoja monille viljanviljelijöille. Viljelytekniikan ja lajikevalinnan yhteispelillä Suomen oloihin jalostettujen lajikkeiden satopotentiaalia saatiin hienosti kotiutettua. HelmiBOR-vehnän keskisato 7300 kg/ha, DonnaBOR-kaura 7500 kg/ha, AlvariBOR-ohra 7500 kg/ha. Jyväskylän KoneAgria-messuilla Borealin osastolla poikenneilla…
Valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen ministeri Jari Lepän tavoitteen mukaisesti edellyttää härkäpavun lisäksi myös rypsin ja herneen viljelyn lisäämistä. Borealin toimitusjohtaja Markku Äijälä ei pidä härkäpavun viljelyalan laajentamista 80 000 hehtaariin mahdottomana. Suomen valkuaisomavaraisuuden nostamista on…
Boreal Kasvinjalostus Oy 25 vuotta Yritys on perustettu 1994 Jalostusohjelmissa on 12 kasvilajia 25 vuoden toiminnan aikana Boreal on tuonut viljelijöiden käyttöön 145 uutta lajiketta Vuosittain yli miljoona hehtaaria peltoja viljellään Borealin jalostamilla…
Boreal on toiminut eturivissä uusien jalostustekniikoiden käyttöönottamisessa, joista yksi edelleen voimakkaasti kehittyvä on biotekniikka. Biotekniikan soveltamisen voi katsoa alkaneen vuonna 1990, kun solukkoviljelyllä tuotettavat kaksoishaploidit otettiin käyttöön ohran jalostuksessa. Biotekniikan merkitys Borealille on…
Maa- ja metsätalousministeriössä päädyttiin yhtiöittämään Boreal vuoden 2000 alusta. Sitä edellytti myös valtion budjettirahoituksen loppuminen ja ‘käyttäjä maksaa’ –periaatteen korostaminen kaikissa länsimaissa. Yhtiömuodon muuttuminen osakeyhtiöksi oli näin ollen luonnollista, kuten myös yksityisten intressitahojen…
Vuonna 1994 Suomen kasvinjalostuksen aineistot, osaaminen ja resurssit koottiin yhteen. Tämän tuloksena aloitti toimintansa uusi valtion liiketoimintaa harjoittava laitos, joka sai vastuulleen uuden ajan kasvinjalostuksen vaatimukset. Boreal Suomen Kasvinjalostus, myöhemmin Boreal Kasvinjalostus Oy,…
Kun laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä astui voimaan 1977, alkoi Suomessa lainsäädännön vaihe, jossa luotiin pohjaa kasvinjalostuksen nykyiselle muodolle. Kasvinjalostus oli yleisesti ollut yhteiskunnan rahoittamaa toimintaa. Moderniin yhteiskuntaan siirtyminen oli johtanut kuitenkin siihen, että valtioiden…
Tultaessa 1950-luvulle Suomi kansainvälistyi myös kasvinjalostustyössä. Uutta tutkimusta ja uusia lajikkeita syntyi ja suomalainen kasvinjalostus löysi toimintatapansa. Valtion kasvinjalostuslaitoksen pitkäaikainen johtaja professori Rolf Manner muistelee, että kauppaan laskettiin tuolloin ennätysmäärä lajikkeita. “Hyvin huomattava…
Mies vaeltaa hiljalleen pellolla edestakaisin, aamusta iltaan ja mitään ei näytä tapahtuvan. Kasvinjalostaja työssään. Koekentillä tehtävät havainnot muodostavat vielä tänäkin päivänä kasvinjalostajan työn perustan. Toisaalta tekniikat ovat myös muuttuneet ja tietoa saadaan irti…
Elettiin 1920-lukua ja kansakunnan vaikeita aikoja. Suomi oli itsenäistynyt, kokenut kansalaissodan ja sitä koetteli vakava elintarvikepula. Kauppayhteydet Venäjälle olivat katkenneet täydellisesti. Maataloudelle ja sen kasvinjalostustyölle oli heitetty suuri haaste vastata juuri itsenäistyneen maan…