Viljelyalatilastojen mukaan kevätviljojen osuus kasvoi tällä kasvukaudella samalla kun syysviljojen viljelypinta-ala puolittui. Kevätviljoista eniten alaa kasvatti kaura, noin 9 prosentilla. Valkuaiskasveista herneala kasvoi merkittävästi ja härkäpavun ala säilyi kuta kuinkin ennallaan, mutta öljykasvien hiipuva viljelyinto näkyi tilastoissa viljelyalan laskuna. Öljykasvien osalta alan lasku tulee täysin rapsista, sillä rypsin viljelyalassa oli jopa kasvua. Kaiken kaikkiaan viime vuosien vaihtelevien kasvuolojen vaikutus näkyi nytkin tilastoissa: aikaisille lajikkeille on kysyntää.
Niklas ylivoimaisesti suurin lajike yli lajien
Kauran monipuoliset käyttömahdollisuudet niin rehuna kuin kasvavassa määrin elintarviketeollisuudessa ovat kirittäneet kauran viljelyalan kasvua Suomessa menneen vuosikymmenen aikana. Tänä vuonna kaura oli viljojen kovin nousija ja sen viljelyala nousi viime vuodesta yli 28 000 ha. Tästä kasvusta yli puolet, reilut 16 000 ha, oli Borealin aikaista Niklas-kauraa. Viljelyominaisuuksiltaan ja laadultaan sadon käyttäjien tarpeeseen hyvin vastaavan Niklaksen ala kasvoi nyt historiallisen suureksi, yli 83 000 hehtaariin, mikä on lähes neljännes koko Suomen kaura-alasta.
Viljelijöiltä saadun palautteen mukaan Niklaksessa arvostetaan etenkin sen hyvää satotasoa suhteessa aikaisuuteen. Aikaiset lajikkeet ovat viime vuosien vaihtelevissa kasvuoloissa näyttäneet vahvuutensa ja nousseet erityisesti viljelyvarmuutensa, mutta myös parantuneiden laatuominaisuuksiensa puolesta lajikevalintojen kärkeen. Niklaksen, samoin kuin viljelyalatilastojen kakkospaikkaa pitävän Meerin jyväominaisuudet ovat kohdallaan teollistakin käyttöä ajatellen: iso ja tasalaatuinen jyvä sekä ohut kuori ovat ominaisuuksia, joita sadon käyttäjät lajikkeilta odottavat. Näiden kahden lajikkeen viljelyominaisuuksissa on pieniä eroja, mikä toisaalta on tuonut kummallekin lajikkeelle omat vankkumattomat kannattajansa. Niklas viihtyy hyvin laajasti eri viljelyvyöhykkeillä, mutta Meeri hieman Niklasta aikaisempana, hyvin eri maalajeille sopeutuvana ja viljelyvarmana lajikkeena on säilyttänyt suosionsa viljelyssä jo pitkään etenkin pohjoisemmilla viljelyalueilla. Uusia, pian laajempaan viljelyyn pääseviä Borealin kauroja ovat aikaiset Perttu ja Nella sekä hieman myöhäisempää kasvuaikaluokkaa edustavat Oiva ja Taika. Näiden viljelyalojen kehitystä jäämme innolla odottamaan!
Borealin monitahoisilla tukeva jalansija – Vertti rehuohrien ykkönen!
Rehuohrien viljellyimmäksi nousi lähes 40 000 hehtaarin alalla Borealin monitahoisten aikaisin lajike Vertti, joka on kasvuaikaansa nähden hyvin satoisa lajike ja joka on menestynyt hyvin eri vuosina kaikilla viljelyvyöhykkeillä. Aikaisiin edeltäjiinsä verraten Vertillä on parempi korsi, minkä vuoksi se kestää intensiivisemmässäkin viljelyssä. Myös jyväominaisuudet samoin kuin taudinkestävyys erityisesti verkkolaikun osalta on merkittävästi paremmalla tasolla. Vertti on kasvuajaltaan niin aikainen, että sitä on käytetty etelässä jopa syysöljykasvien esikasvina, mutta etenkin syysviljojen alta se ehtii jo väistämättä valmistua.
Viljely- ja laatuominaisuuksien hyvä kehitys on taannut kiinnostuksen monitahoisten ohrien viljelyyn niin tärkkelys- kuin rehuohran tuotannossa viime vuosina. Etelässä monitahoisista on myös löydetty aikaisen kasvuajan myötä toimiva laji syyskylvöisten esikasviksi. Muita viljelyalojen TOP 10:ssä olevia monitahoisia Borealin ohria olivat Kaarle ja Alvari sekä jo varsin pitkään viljelyssä viihtyneet Aukusti ja Wolmari. Monitahoisten aikainen uutuus syksyn siemenkauppaan on Hermanni.
Helmi-vehnä kirii kohti viljellyimpien vehnien kärkeä
Aikainen Helmi on saanut viljelijöiltä hyvän vastaanoton ja on kasvanut odotetusti samaa kasvuaikaluokkaa edustavaa Anniinaa suuremmaksi lajikkeeksi. Helmi on laadultaan myllyille sopivaa, mutta satonsa, korkean valkuaispitoisuutensa ja hyvän viljelyvarmuutensa vuoksi se on ollut kysytty myös rehukäyttöön ympäri Suomen. Tänä syksyn siemenkauppaan Helmin rinnalle tulee aikainen uutuus, Iisakki, joka on laatuprofiililtaan rehuvehnä.
Laadultaan takuuvarma Quarna joutui luopumaan vehnien ykkössijastaan, mutta omaa viljelyalaansa se kuitenkin kasvatti viime vuodesta ollen nyt hieman vajaat 26 000 ha. Monitahoisten ohrien tavoin kevätvehnien käyttö eri lajikkeiden välillä jakautuu tasaisemmin, vaikka lajikemäärää toki riittää tässäkin lajissa. Kauran tavoin kevätvehnän viljelyala kasvoi mukavasti, lähes 20 000 ha.
Lue lisää viljelyalojen kehityksestä VYR:in uutisesta ja katso Ruokaviraston tuottama viljelyalatilasto.