Ohrasta on moneksi

19.2.2016

Viljellyin viljalajimme ohra lainehtii kesäisin yli 500 000 hehtaarilla Suomen pelloista etelästä aina viljantuotannon pohjoisimmille alueille asti. Valtaosa puidusta ohrasadosta käytetään kotimaassa, vientiin menevä määrä vaihtelee. Suurin ohran yksittäinen käyttökohde on rehu. Maltaaksi ja ohraetanoliksi jalostettiin viime vuonna kotimaassa lähes kolmasosa ohrasta.

Ohra-alamme on jakaantunut suhteellisen tasaisesti kaksitahoiseen ja monitahoiseen ohraan. Lajikkeiden lukumäärä saattaa äkkikatsomalta huimata, mutta tilastojen tarkempi tarkastelu kertoo viljelyn keskittymisestä – kymmenellä ohralajikkeella viljellään lähes 2/3 koko alasta.

Lajikevalinnoissa viljelijöitä ohjaavat käyttötarkoitus, satoisuus ja viljelyvarmuus. Tälle keväälle ohran lajikevalikoima vahvistuu Borealin uusilla monitahoisilla ohrilla Kaarlella ja Jalmarilla sekä laajempaan viljelyyn leviävällä markkinoiden satoisimmalla mallasohralla Trekkerillä.

Maailman pohjoisinta mallasohraa

Tiesitkö, että Suomessa viljellään maailman pohjoisinta mallasohraa? Pohjoiset kasvuolomme luovat mallasohran tuotannolle useita erityispiirteitä. Pitkä päivä ja nopearytminen alkukehitys vaikuttavat siihen, että jyvän rakenne muotoutuu erilaiseksi kuin eteläisemmillä viljelyalueilla. Lisäksi lyhyessä kasvukaudessamme on kiinnitettävä huomiota lajikkeiden kasvuaikaan. Lajikejalostuksessa oleellista onkin pohjoisten kasvuolojemme erityispiirteiden ymmärtäminen – Borealissa sekä viljelyominaisuudet että mallastuslaatu varmistetaan paikallisella valinnalla ja testauksella.

Monipuolisesta viljelykierrosta hyötyä mallasohran viljelyyn

Korkeiden satojen ja hyvän laadun tavoittelu mallasohralla edellyttää tehokasta ja suunnitelmallista viljelykiertoa. Sadot voivat parhaimmillaan kohota useita satoja kiloja hehtaaria kohden, kun esikasvivalinta on tehty oikein. Kun lohkolla viljellään vuorovuosina eri viljelykasveja, mallasohraan erikoistuneet kasvintuhoojat eivät pääse leviämään. Näin esimerkiksi jyväkokoa verottavat lehtilaikkutaudit pysyvät kurissa.

Viljelykierron edut erityisesti maan rakenteen paranemisen osalta ilmenevät viiveellä ja taloudellinen hyöty näkyy myös pitkällä tähtäimellä.

– Kasvitauteja vähentävä vaikutus voi näkyä selvästi jo seuraavana vuonna verrattuna monokulttuuriin. Usein parempi tasapainotila saavutetaan kuitenkin pidempiaikaisen viljelykierron kautta, palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria keskusten liitosta korostaa.

Lue lisää lajikkeiden viljelykokemuksista juuri ilmestyneestä Kasvussa Ohraliitteestä