Tänä vuonna tulee kuluneeksi 110 vuotta suomalaisen kasvinjalostuksen käynnistymisestä. Suomalainen kasvinjalostus katsotaan alkaneeksi, kun Suomen kylvösiemenyhdistys vuonna 1904 perustettiin. Kahdenkymmenen vuoden ajan kotimaista kasvinjalostuksen kehitystyötä on tehty Borealin nimen alla. Vuonna 1994 perustettuun Borealiin yhdistettiin suomalaisen kasvinjalostuksen aineistot, osaaminen ja perinteet.
Borealin historia ulottuu yhtä pitkälle kuin koko suomalaisen kasvinjalostuksen.
– Paikallisen kasvinjalostuksen merkitys on ollut suuri maamme kasvinviljelyn ja elintarviketuotannon kehittymisessä nykyiselle tasolleen, jolla katetaan monipuolisesti käyttäjien tarpeet, Borealin toimitusjohtaja Markku Äijälä toteaa.
Vankka kokemus yhdistettynä nykyaikaisiin ja tehokkaisiin jalostusmenetelmiin on Borealin toiminnan perusta.
Jatkuvaa kehittymistä
Kahdenkymmenen toimintavuotensa aikana Boreal on koko ajan kehittänyt toimintaansa. Biotekniikka on ollut tärkeä osa eri lajien jalostusohjelmia 1990-luvulta alkaen.
– Boreal on toiminut eturivissä uusien tekniikoiden käyttöönottamisessa ja biotekniikka on meillä jalostuksessa arkipäivää, jalostusjohtaja Merja Veteläinen kertoo.
Kasvinjalostusta tehdään nykyään pitkälti DNA-tasolla ja kasvien perimään liittyvä tutkimus tuo koko ajan uusia biotekniikan sovelluksia jalostajan työvälineiksi. Borealilla nähdäänkin, että uusien menetelmien käyttö on tärkeää kotimaisen kasvinjalostuksen edistymisen kannalta.
– Asiakkaillemme eli viljelijöille ja satoa käyttävälle teollisuudelle uusien tekniikoiden käyttöönotto tulee näkymään siinä, että uusia, parempia lajikkeita saadaan markkinoille entistä nopeammin, Veteläinen kertoo.
Pohjoinen asiantuntija
Boreal on maailman pohjoisin kasvinjalostaja ja suuntaa jalostusohjelmansa pohjoisiin viljelyoloihin. Päämarkkina-alueellaan Suomessa yritys on markkinajohtaja. Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista pelloista viljellään Borealin lajikkeilla. Kotimaan markkinoiden lisäksi Boreal hakee kasvua viennistä.
– Elämme parhaillaan vientimarkkinoilla vahvan kasvun aikaa, Markku Äijälä kertoo.
Äijälän mukaan kiinnostus Borealin lajikkeita kohtaan yrityksen kannalta tärkeimmillä vientimarkkinoilla, Suomen lähialueilla, on ollut kasvussa jo usean vuoden ajan. Vientimarkkinoita tavoitellaan erityisesti ohra-, kaura ja nurmikasvilajikkeilla.
– Kansainvälinen yhteistyö on yhä tärkeämmässä roolissa kasvinjalostuksessa.
Vuonna 2011 tiivistynyt yhteistyö Euroopan suurimman kasvinjalostajan Vilmorin & Cien (Limagrain) kanssa on edesauttanut Borealin kansainvälistymistä. Limagrain on nykyisin Borealin tärkein kansainvälinen kumppani. Yhteistyötä tehdään tiiviisti niin jalostuksessa kuin lajikkeiden markkinoinnissakin.
Tähtäin tulevassa
Paikallisella kasvinjalostuksella on tulevaisuudessa erittäin merkittävä rooli viljelyn haasteisiin vastaamisessa. Ilmastonmuutos, voimakkaasti kasvava maailmanlaajuinen ruoantuotannon tarve, valkuaisomavaraisuuden lisääminen sekä viljelyn kannattavuuden parantaminen ovat haasteita, joiden vuoksi kasvinjalostuksen yleisesti, ja Suomen kannalta erityisesti Borealin rooli korostuu entisestään.
Jalostus on tulevaisuuteen tähtäävä tuotekehitystä, jonka tavoitteena on kehittää lajikkeita menestymään myös muuttuvissa olosuhteissa.
– Jalostusohjelmiemme tavoitteita päivitetään sen mukaan, että pystymme vastaamaan erilaisiin ja muuttuviin tarpeisiin, Markku Äijälä sanoo.
Asiakastarpeiden tunnistaminen ja hyvä yhteistyö sekä viljelijöiden että teollisuuden kanssa on Borealin jalostustoiminnassa avainasemassa. Tulevaisuuden ja asiakkaiden tarpeet sekä pohjoisten olojen asettamat vaatimukset ohjaavat vahvasti Borealin tuotekehitystyötä nyt ja tulevaisuudessa.
