Ajankohtaista

Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin viisi prosenttia on peräisin maidon- ja lihantuotannosta. Pääosin nämä ovat naudan ruoansulatuksessa ja lannankäsittelyssä syntyviä metaani- ja typpioksiduulipäästöjä. Sulava ja valkuaispitoinen karkearehu lisää karjan tuotosta ja sitä kautta vähentää maitolitran…
Nurmen perustamisen onnistuminen takaa hyvän nurmisadon varsinaisina satovuosina. Nurmen perustamisessa oleellista on saada aikaan tasainen ja riittävän tiheä kasvusto. Nurmen tiheyden ja etenkin ensimmäisen sadon välillä on suora yhteys. Lue jalostajan vinkit onnistuneeseen…
Nurmentuotannossa kaikki kasvukauden toimenpiteet perustuvat ennalta määriteltyihin tavoitteisiin: miten paljon satoa halutaan, milloin korjuu tapahtuu ja millaista laatua tarvitaan. Ehkä helpommin sanottu kuin tehty, mutta Suomen oloihin jalostetuilla lajeilla optimointi onnistuu. Lue jalostajan…
Kuluvan talven sateiden aiheuttamat tulvat sekä pakkasen ja plussakelin sahaava vaihtelu kurittavat peltoja laajoilla alueilla Suomessa. Etenkin talvehtivat nurmet ovat vaarassa. Helmikuussa lähes koko maassa saatujen ennätyssateiden jäljiltä pelloille on kertynyt tulvavesiä, jotka…
Maittava ja sulava kokoviljasäilörehu lisää nautojen karkearehun syöntiä jopa 10­–15 prosenttia. Ummessa oleville lehmille ja nuorelle karjalle se sopii sellaisenaan, ja lypsylehmille se tuo pelivaraa nurmisäilörehuun perustuvan ruokinnan optimointiin. Kokoviljasäilörehu on sulavuudeltaan nurmisäilörehua…
Kokoviljasäilörehu on oiva nurmisäilörehun täydentäjä nautojen ruokinnassa. Samalla se tuo kaivattua pelivaraa nurmen ja viljojen hektiseen korjuusesonkiin. Valmiit kylvösiemenseokset helpottavat kokoviljasäilörehun laadun suunnittelua. Kokoviljasäilörehun tuottaminen onnistuu kaikista viljoista, palkokasveista tai näiden seoksesta. Kokoviljasäilörehu…
Ruokonata kestää juuristorakenteensa ansiosta hyvin kuivuutta ja on jälkikasvukyvyltään omaa luokkaansa. Ei siis ihme, että kuivan viime kesän jälkeen viljelijöiden kiinnostus ruokonataa kohtaan on ollut nousussa. Erityisen paljon mielenkiintoa ovat herättäneet pehmeälehtiset ruokonatalajikkeet,…
Suomalainen työ antaa vankan perustan kasvulle, kannattavalle viljelylle ja puhtaille kotimaisille elintarvikkeille. Ilman suomalaista kasvinjalostusta maamme elintarviketuotanto ei todennäköisesti olisi kehittynyt pohjoisissa kasvuoloissamme näin laajaksi ja monipuoliseksi kuin se nyt on. Työtä uusien…
Kuivuuden aiheuttamat haasteet nurmituotannossa ovat viljelijöillä vielä tuoreessa muistissa, kun katseet kääntyvät jo kohti uutta kasvukautta. Sääolosuhteita ei voi ensi kesänäkään hallita, mutta nurmentuotannossa on monta muuta asiaa, joihin viljelijä voi vaikuttaa. Kaiken…
Pitkään jatkunut kuivuus alensi selvästi nurmien ensimmäisen niiton satoa. Kokoviljasäilörehun teko esimerkiksi ohrasta on oiva keino varmistaa hyvin sulavan karkearehun riittävyyttä. Päätös kokoviljasäilörehun käytöstä pitää kuitenkin tehdä ajoissa, jotta kasvinsuojeluaineiden käyttörajoitukset tulee huomioitua…
Isolle karjalle Oulun eteläpuolella nurmirehua tuottava Mauri Sammalkangas luottaa yksinkertaisiin nurmiseoksiin, joilla sulavuuden saa optimoitua. Samaan aikaan, kun Etelä-Suomessa on hikoiltu helteisillä toukopelloilla, Oulun eteläpuolella Ruukissa nautakarjatilaa pitävä Mauri Sammalkangas hikoilee Tuure-timoteilohkon lietelantalevityksellä.…
Kotimaisessa timotein jalostuksessa on panostettu korkealaatuisiin ja -satoisiin lajikkeisiin, talvenkestävyyttä unohtamatta. Nykyisellään Borealin timoteilajikkeet voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin.