Tulevaisuuden maatalouden valttikortit: puhdas ruoka ja positiivinen asenne

IMG_20191209_152907

Katsoimme Borealin 25-vuotisjuhlavuoden päätteeksi kristallipalloon yhdessä Mustialan agrologiopiskelijoiden kanssa. Miltä näyttää maataloustuotanto Suomessa 25 vuoden kuluttua?

”Sopeudutaan ilmastonmuutokseen.”
”Tuotetaan sitä, mitä kuluttajat toivovat.”
”Ratkaistaan ongelmia positiivisella yhteistyöllä.”

Mustialan agrologiopiskelijat eivät jää voivottelemaan, kun heitä pyytää arvioimaan maataloustuotannon näkymiä 25 vuoden päähän. He suhtautuvat tulevaisuuteen valoisasti ja sopeutuvalla asenteella. Heidän näkemyksissään korostuvat hyvän elämän eväät, puhtaan ruoan tuottaminen sekä positiivinen asenne muutosta kohtaan.

Markkinalähtöistä kasvintuotantoa

Borealin 25-vuotisjuhlavuoden päätteeksi katsoimme Mustialan kolmannen vuoden agrologiopiskelijoiden kanssa tulevaisuuteen: teimme ryhmätöitä Sitran megatrendikorttien avulla ja pohdimme, mikä opiskelijoiden mielestä maataloutuotannon ja erityisesti kasvintuotannon tulevaisuudessa korostuu.

– Opiskelijat eivät käytä aikaa voivotteluun siitä, mihin tämä maailma on menossa. Hei eivät liioin tee järkähtämättömiä suunnitelmia siitä, miten haluavat maataloustuotannon tulevaisuuden menevän, vaan suhtautuvat siihen joustavasti, kertoo ryhmätöitä vetänyt Borealin markkinointipäällikkö Ulla Kommeri.

Opiskelijoiden tulevaisuuden arvioissa korostui markkinalähtöisyys: heidän näkemyksensä mukaan maatalouden pitää tuottaa sitä, mitä kuluttajat toivovat. Hyvän elämän arvot nousevat heidän mukaansa entistä tärkeämmiksi, sillä terveys, hyvinvointi ja ”riittävä on tarpeeksi” -ajattelutapa tulevat lähivuosina korostumaan.

Muutosta katsotaan avoimin silmin

Kotimaisen ruoantuotannon ja maailmanlaajuisten, ilmastonmuutokseen liittyvien uhkien ei nähty olevan ristiriidassa. Päinvastoin opiskelijat näkivät muutoksen mahdollisuutena.

– Opiskelijoiden näkemyksen mukaan Suomella on vahvuuksia siinä, että täällä pystytään tuottamaan laadukkaita elintarvikkeita. Väestönkasvu on toki maailmanlaajuisesti iso uhka, mutta Suomelle myös mahdollisuus, koska täällä on osaamista tuottaa laadukasta ravintoa puhtaasti, Ulla Kommeri summaa tilaisuudessa käytyä keskustelua.

Megatrendikortit mv
Agrologiopiskelijoiden mielestä nämä megatrendit ohjaavat tulevaisuuden kasvintuotantoa.

– Nuoret uskoivat myös paikallisuuden korostuvan ruoantuotannossa. He näkivät suomalaisten perheviljelmien vahvuuksien tulevan esiin etenkin siinä, että uusia ratkaisuja etsitään yhdessä. Heitä kuunnellessa tuli sellainen tunne, että kun vain puhallamme yhteen hiileen, Suomen maataloudella on potentiaalia vaikka mihin.

Ilmasto ei ahdista liikaa

Vaikka monet nuoret tuntevat ilmastonmuutoksen vuoksi ahdistusta, agrologiopiskelijat näkevät muutoksessa mahdollisuuksia ratkaista asiat parhain päin.

– Keskustelussa korostui kriittisyys turhaa politikointia kohtaan. Nuoret pohtivat asioita positiivisesti ja sopeutumisen lähtökohdista, mutta eivät halua juuttua juupas-eipäs -keskusteluun. He edellyttävät nimenomaan yhteistä tekemistä ja asioiden ratkaisua.

Nuoret pitävät Suomen maatalouden valtteina puhdasta vettä, eettistä kotieläintuotantoa sekä valkuaiskasveilla monipuolistettua kasvintuotantoa. Uusia keinoja he etsivät muun muassa energiakasvien viljelystä niillä alueilla, joilla ei ole kannattavaa tuottaa ruokaa.

– Opiskelijoiden mielestä tulevaisuus näyttää siis olevan täynnä mahdollisuuksia, kunhan vain käytämme ne vahvuudet oikein, Ulla Kommeri toteaa.

Lisätietoa: Sitran megatrendikortit https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendikortit/

Agrologiopiskelijat tutustuvat kasvien ominaisuuksien parantamiseen

Borealin ja Mustialan yhteistyö on saanut alkunsa keväällä 2014. Opiskelijat pääsevät perehtymään kasvinjalostukseen ja lajikkeisiin Borealin ammattilaisten pitämillä luennoilla sekä harjoitustehtävien ja vierailujen kautta.

Kasvintuotannon lehtori Heikki Pietilä näkee yhteistyössä hyötyjä sekä verkostoitumisen että kasvinjalostuksen kannalta. Kasvien ominaisuuksien parantamisen parempi ymmärrys on avannut opiskelijoille uusia ajatuksia niin oman osaamisen kuin tulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksien tekemiseen.

– Yhteistyömme on ollut hedelmällistä monella tapaa. Opiskelijoille on tärkeää saada tuntemusta alan yrityksistä, ja meiltä onkin siirtynyt paljon opiskelijoita Borealille. Lisäksi opiskelijoille on tärkeää saada uskottavaa tietoa lajikevalinnan merkityksestä maatilayrityksen toiminnassa, hän kertoo.

Borealin kannalta yhteistyö on tuottanut monenlaista hyötyä. Nuoret haastavat kasvinjalostustyötä tuoreilla näkemyksillään, ja keskustelut heidän kanssaan tuottavat ideioita tulevaan. Lisäksi yhteistyö on ollut hyvä tapa saada taloon motivoituneita kesäharjoittelijoita, opinnäytetyön tekijöitä ja myöhemmin myös työntekijöitä.

Sekä Mustiala että Boreal jatkavat pitkiä perinteitä maatalousalan kehittämisessä. Tammelassa sijaitsevaan Mustialaan perustettiin vuonna 1840 maamme ensimmäinen maatalousoppilaitos. Nykyään Mustiala on osa Hämeen ammattikorkeakoulua. Boreal Kasvinjalostus puolestaan jatkaa 115-vuotiaan kotimaisen kasvinjalostuksen perinteitä.