Uusi kotimainen Vire tuo uutta virettä härkäpavun käyttöön

20.3.2020

Ensimmäinen kotimainen alhaisen visiini-konvisiinipitoisuuden härkäpapu VireBOR aloittaa kesällä siementuotannossa. Vire laajentaa härkäpavun käyttöä etenkin siipikarjan ruokinnassa. Kasvuajaltaan aikainen Vire sopii laajalti eri viljelyvyöhykkeille.

Ensimmäinen kotimainen alhaisen visiini-konvisiinipitoisuuden härkäpapu Vire aloittaa tänä kesänä siementuotannossa siemenliikkeillä. Tuleva kesä määrittää pitkälti sen, missä laajuudessa Virettä saadaan laajempaan viljelyyn seuraavana vuonna. Toivomme, että kasvukausi on suosiollinen ja Vire-lisäykset onnistuvat yli odotusten!

Odotettu rehukäytön laajentaja

Borealin jalostama Vire on pitkään odotettu uutuus, jonka alhainen visiini-konvisiinipitoisuus sekä viljelyominaisuudet laajentavat merkittävästi härkäpavun käyttömahdollisuuksia.

Vireen mukana markkinoille tulevat uuden sukupolven härkäpapujen ominaisuudet tukevat härkäpavun käyttöä elintarvikepuolella, mutta erityisen merkittäviä ne ovat rehukäytössä. Nykyisin markkinoilla olevien härkäpapulajikkeiden sisältämä visiini-konvisiini on rajoittanut käyttöä erityisesti siipikarjan ruokinnassa.  Nyt nämä rajoitukset poistuvat.

Laaja viljely mahdollista

Vire on lajikkeena vahvavartinen ja satoisa, ja se tuottaa noin viidenneksen korkeamman sadon kuin tunnetuin valtalajikkeemme Kontu. Vaikka Vireen valkuaispitoisuus on Kontua pienempi, tuottaa se korkean satonsa ansiosta huomattavasti korkeamman valkuaissadon.

  • Vire on tuottanut hyvän sadon erityyppisinä vuosina, ja se näyttäisi olevan mainio lajike eri vyöhykkeillä.
  • Vireen kasvuaika on sama kuin Kontulla eli 107 vrk ja sen viljelyalueeksi suositellaan vyöhykkeitä I-IIIe.
  • Vire soveltuu viljeltäväksi kaikilla kivennäismaalajeilla. Poutiville maille sitä ei suositella.

Alhainen visiini-konvisiini -pitoisuus edellyttää tarkkuutta viljelyssä

Uusien, matalan visiini-konvisiinipitoisuuden härkäpapulajikkeiden pitäminen puhtaana vaatii erityishuomiota tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa.

Jotta alhainen visiini-konvisiinipitoisuus pavussa säilyisi myös seuraavaan siemensukupolveen, kasvusto ei saa pölyttyä ristiin nykyisten härkäpapulajikkeiden kanssa. Jos ristiinpölytys kuitenkin pääsee tapahtumaan, sato on käytettävissä haitta-aineettomana. Sen sijaan siemeneksi tätä satoa ei voi käyttää; ristiinpölyttyneellä siemenellä kylvetyn sadon visiini-konvisiinipitoisuus nousee, joten se ei ole enää käytettävissä rajoituksetta.

Alhaisen visiini-konvisiinipitoisuuden lajikkeet pitää siis tuottaa riittävällä etäisyydellä nykyisistä härkäpapulajikkeista. Boreal tekee alan toimijoiden kanssa tarkat ohjeet tuotannon jokaiseen vaiheeseen.

Työtä valkuaisomavaraisuuden nostamiseksi

Jo vuosikymmenen ajan olemme Borealilla tehneet paljon työtä nostaaksemme valkuaiskasvien, erityisesti palkokasvien viljelyn uuteen nousuun ja parantaaksemme osaltamme toivottua valkuaisomavaraisuuden kehitystä.

Aktivoimme härkäpavun jalostusohjelman uudelleen ja jalostimme Suomen olosuhteisiin ja markkinoiden tarpeisiin sopivia, kasvuajaltaan erilaisia, aiempaa satoisampia sekä taudinkestävämpiä ja varreltaan lujempia lajikkeita.

Ohjelman ensimmäinen alhaisen visiini-konvisiini -pitoisuuden omaava lajike on VireBOR.