Suomalaisella kasvinjalostuksella on pitkät perinteet. Jo yli sata vuotta sitten nähtiin oloihimme soveltuvien lajikkeiden ja oman jalostustoiminnan tärkeä merkitys maataloudelle ja koko ruuan tuotannolle. Vuodesta 1994 kasvinjalostuksen kehitystyötä on Suomessa tehty Borealin nimissä.
Pohjoisen kasvun vuosikymmenet

1920- ja 1930-luku: Elintarvikehuolto kehittyy
Kasvinjalostuksella ja koko maataloudella on suuri haaste vastata juuri itsenäistyneen maan elintarvikehuollosta.
1930-luvulta lähtien Suomessa toimii kaksi vahvaa kasvinjalostuslaitosta Valtion ja Hankkijan laitokset, jotka kehittävät toimintaansa.
Ollin-ohra 1927: arvioitiin kasvuajaltaan yhdeksi maailman aikaisimmiksi ohralajikkeiksi

1940-luku: Sota-aika ja kasvinjalostuksen uusi rooli
Sodat rampauttavat suomalaista kasvinjalostustyötä, mutta sotien jälkeen kasvinjalostusta ryhdytään kehittämään erityisesti leipäviljojen ja herneiden suuntaan.
Kansallisten kriisitilanteiden jälkeen kasvinjalostus asetetaan uuteen valoon: sen laaja yhteiskunnallinen merkittävyys havaitaan.
Pekka-ruis ja Olympia-syysvehnä 1941

1970 ja 1980-luku: Kansainvälistymisen ensiaskeleet
Laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä Suomessa (1977) ja monet kansainväliset sopimukset lisäävät jalostajan oikeuksia.
Timo-varhaisperuna 1975: edelleen laajassa viljelyssä
Helka-herne, 1985: puolilehdetön herne, ensimmäinen Suomessa ja maailmallakin ensimmäisten joukossa

1990-luku: Biotekniikan aikakausi alkaa
Biotekniikan soveltaminen jalostuksessa alkaa, kun solukkoviljelyllä tuotettavat kaksoishaploidit otetaan käyttöön ensimmäisenä ohran jalostuksessa.
Kulta-rypsi 1991: Borealin ensimmäinen vientilajike, joka oli valtalajike Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa
BotniaBOR-ohra 1996: ensimmäinen Koskenkorva Viinan raaka-aineeksi jalostettu lajike

2000-luku: Uudet jalostustekniikat
Jalostustekniikat kehittyvät nopeasti ja erityisesti bioteknisiä ja DNA-tietoon perustuvia sovelluksia käytetään Borealin jalostuksessa laajasti. Jalostustyö tehostuu ja täsmentyy.
Borealin lajikkeiden kysyntä lähialueiden vienti markkinoilla kasvaa.
JyväBOR 2000: Borealin ensimmäinen kaksoishaploidituotannolla tuotettu lajike
Tuure BOR –timotei 2002: sulavuuden merkitys on noussut 2000-luvulla timoteilajikkeissa keskeiseksi laatutekijäksi
Harbinger BOR -mallasohra 2009: Borealin uudistetun mallasohraohjelman ensimmäinen lajike, jolla Boreal nousi vahvasti mukaan mallasohrakisaan.

2010-luku: Kasvu jatkuu
Kansainvälinen yhteistyö tiivistyy, kun Boreal aloittaa yhteistyön Euroopan suurimman kasvinjalostajan Limagrainin kanssa.
Uuden tyyppisten, synteettisten lajikkeiden jalostus alkaa.
Genomivalinnan työkalut otetaan käyttöön Borealilla.
AkseliBOR-kaura 2011: Aikainen kaura, joka nousi parissa vuodessa Suomen viljellyimmäksi lajikkeeksi.
NiklasBOR-kaura 2014: Menestystarina. Suomen ylivoimaisesti viljellyin huippulaatuinen aikainen kaura vuonna 2014.
JussiBOR-peruna 2014: Uusi varhaisperuna, josta odotetaan Timon seuraajaa
KaarleBOR-ohra 2014: Uusi satokunkku monitahoisen ohran viljelyyn
HelmiBOR-vehnä 2017: Aikaisen vehnän sato ja laatu uudelle tasolle.