Pohjoisen kasvun vuosikymmenet

Suomalainen kasvinjalostus järjestäytyy, perustetaan koetiloja ja kerätään aineistoa. Koetaan kansallinen herääminen; on huolehdittava viljaomavaraisuudesta ja kotieläintuotannosta.

Kasvinjalostuksella ja koko maataloudella on suuri haaste vastata juuri itsenäistyneen maan elintarvikehuollosta.

1930-luvulta lähtien Suomessa toimii kaksi vahvaa kasvinjalostuslaitosta Valtion ja Hankkijan laitokset, jotka kehittävät toimintaansa.

• Ollin-ohra 1927: arvioitiin kasvuajaltaan yhdeksi maailman aikaisimmiksi ohralajikkeiksi

Sodat rampauttavat suomalaista kasvinjalostustyötä, mutta sotien jälkeen kasvinjalostusta ryhdytään kehittämään erityisesti leipäviljojen ja herneiden suuntaan.

Kansallisten kriisitilanteiden jälkeen kasvinjalostus asetetaan uuteen valoon: sen laaja yhteiskunnallinen merkittävyys havaitaan.

• Pekka-ruis ja Olympia-syysvehnä 1941

Uutta tutkimusta ja uusia lajikkeita syntyy runsaasti. Suomalainen kasvinjalostus löytää toimintatapansa ja suomalaiset lajikkeet ovat vallanneet pellot.

• Pirkka-ohra 1952: ensimmäinen suomalainen mallasohra
• Vakka 1953: laadustaan kuuluisa syysvehnä

Maatalous ja lajikkeet kehittyvät: Uudet lajikkeet mahdollistavat leikkuupuintitekniikan nopean yleistymisen. Jokioisilla aloitetaan geenipankin perustaminen 1960-luvun lopulla.

• Ruso-kevätvehnä, 1967: lujakortinen vehnä, joka mahdollisti koneellisen leikkuupuinnin

Laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä Suomessa (1977) ja monet kansainväliset sopimukset lisäävät jalostajan oikeuksia.

• Timo-varhaisperuna 1975: edelleen laajassa viljelyssä
• Pokko-mallasohra 1980: mallasta vietiin Skotlantiin ja Etelä-Amerikkaan saakka
• Helka-herne, 1985: puolilehdetön herne, ensimmäinen Suomessa ja maailmallakin ensimmäisten joukossa

Biotekniikan soveltaminen jalostuksessa alkaa, kun solukkoviljelyllä tuotettavat kaksoishaploidit otetaan käyttöön ensimmäisenä ohran jalostuksessa.

• Kulta-rypsi 1991: Borealin ensimmäinen vientilajike, joka oli valtalajike Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa
• Botnia^BOR-ohra 1996: ensimmäinen Koskenkorva Viinan raaka-aineeksi jalostettu lajike
• Saana^BOR-ohra 1996: erittäin laajaan viljelyyn levinnyt monikäyttöinen ja moniin oloihin sopeutuva ohra

Pitkä tapahtumien ketju johtaa MTT:n ja Hankkijan kasvinjalostustoimintojen yhdistämiseen 1994

Borealiin yhdistetään suomalaisen kasvinjalostuksen aineistot, osaaminen ja resurssit.

Nimi Boreal viittaa latinan kielen sanaan, joka tarkoittaa pohjoista.

Boreal yhtiöitetään vuonna 2000. Samana vuonna käyttöön otettava TOS-maksu laajentaa kasvinjalostajan rahoituspohjaa ja mahdollistaa toiminnan kehittämisen. Borealin lajikkeiden kysyntä lähialueiden vientimarkkinoilla kasvaa.

Jalostustekniikat kehittyvät nopeasti ja erityisesti bioteknisiä ja DNA-tietoon perustuvia sovelluksia käytetään Borealilla laajasti. Jalostustyö tehostuu ja täsmentyy. 

• Jyvä^BOR 2000: Borealin ensimmäinen kaksoishaploidituotannolla tuotettu lajike
• Tuure^BOR –timotei 2002: sulavuuden merkitys on noussut 2000-luvulla timoteilajikkeissa keskeiseksi laatutekijäksi
• Harbinger^BOR -mallasohra 2009: Borealin uudistetun mallasohraohjelman ensimmäinen lajike, jolla Boreal nousi vahvasti mukaan mallasohrakisaan.

Kansainvälinen yhteistyö lisääntyy, kun Boreal tiivistää jalostus- ja markkinointiyhteistyötä Euroopan suurimman kasvinjalostajan Limagrainin kanssa (2011).

Genomivalinnan työkalut otetaan käyttöön Borealilla (2014). Ensimmäisenä lajina genomivalintaan siirtyy monitahoinen ohra.

• Akseli^BOR-kaura 2011: Menestystarina. Akseli nousi parissa vuodessa Suomen viljellyimmäksi lajikkeeksi.
• Jussi^BOR-peruna 2014: uusi varhaisperuna, josta odotetaan Timon seuraajaa
• Synthia^BOR -kevätrypsi 2016: Uudentyyppinen synteettinen lajike, joka toi hyppäyksen rypsien satoon ja varrenlujuuteen.