Pohjoisen kasvun vuosikymmenet

1910-luku: Kansallinen herääminen

Suomalainen kasvinjalostus järjestäytyy, perustetaan koetiloja ja kerätään aineistoa. Koetaan kansallinen herääminen; on huolehdittava viljaomavaraisuudesta ja kotieläintuotannosta.

1920- ja 1930-luku: Elintarvikehuolto kehittyy

Kasvinjalostuksella ja koko maataloudella on suuri haaste vastata juuri itsenäistyneen maan elintarvikehuollosta.

1930-luvulta lähtien Suomessa toimii kaksi vahvaa kasvinjalostuslaitosta Valtion ja Hankkijan laitokset, jotka kehittävät toimintaansa.

Ollin-ohra 1927: arvioitiin kasvuajaltaan yhdeksi maailman aikaisimmiksi ohralajikkeiksi

1940-luku: Sota-aika ja kasvinjalostuksen uusi rooli

Sodat rampauttavat suomalaista kasvinjalostustyötä, mutta sotien jälkeen kasvinjalostusta ryhdytään kehittämään erityisesti leipäviljojen ja herneiden suuntaan.

Kansallisten kriisitilanteiden jälkeen kasvinjalostus asetetaan uuteen valoon: sen laaja yhteiskunnallinen merkittävyys havaitaan.

Pekka-ruis ja Olympia-syysvehnä 1941

1950-luku: Kotimaiset lajikkeet valvaavat alaa

Uutta tutkimusta ja uusia lajikkeita syntyy runsaasti. Suomalainen kasvinjalostus löytää toimintatapansa ja suomalaiset lajikkeet ovat vallanneet pellot.

Pirkka-ohra 1952: ensimmäinen suomalainen mallasohra

1960-luku: Kehittymisen aikaa

Maatalous ja lajikkeet kehittyvät: Uudet lajikkeet mahdollistavat leikkuupuintitekniikan nopean yleistymisen.

Jokioisilla aloitetaan geenipankin perustaminen 1960-luvun lopulla.

Ruso-kevätvehnä, 1967: lujakortinen vehnä, joka mahdollisti koneellisen leikkuupuinnin

1970 ja 1980-luku: Kansainvälistymisen ensiaskeleet

Laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä Suomessa (1977) ja monet kansainväliset sopimukset lisäävät jalostajan oikeuksia.

Timo-varhaisperuna 1975: edelleen laajassa viljelyssä

Helka-herne, 1985: puolilehdetön herne, ensimmäinen Suomessa ja maailmallakin ensimmäisten joukossa

1990-luku: Biotekniikan aikakausi alkaa

Biotekniikan soveltaminen jalostuksessa alkaa, kun solukkoviljelyllä tuotettavat kaksoishaploidit otetaan käyttöön ensimmäisenä ohran jalostuksessa.

Kulta-rypsi 1991: Borealin ensimmäinen vientilajike, joka oli valtalajike Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa

Botnia^BOR-ohra 1996: ensimmäinen Koskenkorva Viinan raaka-aineeksi jalostettu lajike

1994: Borealin synty

Pitkä tapahtumien ketju johtaa MTT:n ja Hankkijan kasvinjalostustoimintojen yhdistämiseen 1994

Borealiin yhdistetään suomalaisen kasvinjalostuksen aineistot, osaaminen ja resurssit.

Nimi Boreal viittaa latinan kielen sanaan, joka tarkoittaa pohjoista.

2000-luku: Uudet jalostustekniikat

Jalostustekniikat kehittyvät nopeasti ja erityisesti bioteknisiä ja DNA-tietoon perustuvia sovelluksia käytetään Borealin jalostuksessa laajasti. Jalostustyö tehostuu ja täsmentyy.

Borealin lajikkeiden kysyntä lähialueiden vienti markkinoilla kasvaa.

Jyvä^BOR 2000: Borealin ensimmäinen kaksoishaploidituotannolla tuotettu lajike

Tuure ^BOR –timotei 2002: sulavuuden merkitys on noussut 2000-luvulla timoteilajikkeissa keskeiseksi laatutekijäksi

Harbinger ^BOR -mallasohra 2009: Borealin uudistetun mallasohraohjelman ensimmäinen lajike, jolla Boreal nousi vahvasti mukaan mallasohrakisaan.

2010-luku: Kasvu jatkuu

Kansainvälinen yhteistyö tiivistyy, kun Boreal aloittaa yhteistyön Euroopan suurimman kasvinjalostajan Limagrainin kanssa.

Uuden tyyppisten, synteettisten lajikkeiden jalostus alkaa.

Genomivalinnan työkalut otetaan käyttöön Borealilla.

Akseli^BOR-kaura 2011: Aikainen kaura, joka nousi parissa vuodessa Suomen viljellyimmäksi lajikkeeksi.

Niklas^BOR-kaura 2014: Menestystarina. Suomen ylivoimaisesti viljellyin huippulaatuinen aikainen kaura vuonna 2014.

Jussi^BOR-peruna 2014: Uusi varhaisperuna, josta odotetaan Timon seuraajaa

Kaarle^BOR-ohra 2014: Uusi satokunkku monitahoisen ohran viljelyyn

Helmi^BOR-vehnä 2017: Aikaisen vehnän sato ja laatu uudelle tasolle.