Boreal Kasvinjalostus Oy

Boreal on perustettu jatkamaan suomalaisen kasvinjalostustyön perinteitä. Jo yli sata vuotta sitten Suomessa nähtiin pohjoisiin olosuhteisiimme soveltuvien lajikkeiden arvo ja oman jalostustoiminnan tärkeä merkitys maataloudelle ja koko kotimaiselle ruoantuotantoketjulle.

Suomessa tehtiin alkeellista kasvinjalostustyötä jo 1700-luvulla, mutta virallisesti suomalaisen kasvinjalostuksen katsotaan alkaneen vuonna 1904. Silloin perustettiin Suomen Kylvösiemenyhdistys, joka otti kasvinjalostuksen osaksi toimintaansa heti aloittaessaan.

Innostus kasvinjalostukseen kasvoi 1900-luvun alkupuolella ja uusia kasvinjalostusorganisaatioita perustettiin maahan useita. Ajat ja toimintaympäristö kuitenkin muuttuivat, eivätkä Suomen pienet markkinat enää riittäneet kaikille. Niinpä Suomen kasvinjalostuksen aineistot, osaaminen ja resurssit päätettiin koota vuonna 1994 yhteen. Näin sai alkunsa Boreal Kasvinjalostus Oy, joka on ollut perustamisestaan lähtien turvaamassa kotimaisen ruoantuotannon edellytyksiä.

Boreal tänään

Kasvinjalostuksella varmistetaan ruoantuotannon edellytyksiä niin globaalisti kuin kansallisestikin. Ruoan kulutus on jatkuvassa kasvussa, mutta ilmastonmuutos, väestönkasvu ja väestön keskittyminen sekä epävarmat poliittiset tilanteet luovat haasteita viljelylle maailmanlaajuisesti.

Borealin tehtävä on huolehtia kotimaisen ruoantuotannon edellytyksistä tuottamalla lajikkeita, jotka sopivat viljelyoloihimme nyt ja tulevaisuudessa. Jalostustyössä huomioidaan muuttuva ilmasto ja kehitetään viljelijöiden käyttöön uusia ilmastokestäviä lajikkeita. Kotimaisen elintarviketuotannon kilpailukykyä Boreal vahvistaa jalostamalla lajikkeisiin ominaisuuksia, jotka vastaavat teollisuuden ja muiden sadonkäyttäjien laatuvaatimuksia. Borealin jalostusohjelmat kattavat kaikki tärkeimmät Suomessa viljeltävät peltokasvilajikkeet.

Borealilla kasvinjalostus on intohimoista tuotekehitystyötä, jolla luodaan perusta kasvulle, kannattavalle viljelylle ja puhtaille kotimaisille elintarvikkeille. Jalostustoiminta on keskittynyt Jokioisille, missä tehdään risteytykset, laboratorio- ja kasvihuonetyöt, biotekniset työt sekä osa kenttäkokeista. Kattava testausverkko Suomen eri osissa varmistaa, että jalostetut lajikkeet ovat BOR-merkin arvoisia: viljelyvarmoja, laadukkaita ja vastuullisesti tuotettuja.

Kaikki Borealin lajikkeet on suojattu kasvinjalostajanoikeudesta annetun lain mukaisesti ja niistä tehdään lajike-edustussopimuksia siemenliikkeiden kanssa. Lajike-edustajat maksavat tuottamastaan siemenestä rojaltia, joka on korvaus lajikeoikeuden käytöstä. Boreal saa rojalteja myös tilan oman siemenen käytöstä TOS-maksuina. Rojaltien ansiosta viljelijät saavat käyttöönsä yhä parempia, pohjoisiin olosuhteisiin jalostettuja lajikkeita, jotka on testattu laajasti erilaisissa kasvuoloissa. Rojaltit mahdollistavat myös kotimaisen kasvijalostustyön jatkuvuuden.

Vaikka Borealin päämarkkina-alue on Suomi, hakee se kasvua myös vientimarkkinoilta. Tärkeimpiä viennin kohdealueita ovat Ruotsi, Baltian maat sekä Venäjä. Vientimarkkinoita tavoitellaan erityisesti ohra-, kaura-, vehnä-, rypsi- ja nurmikasvilajikkeilla. Lajikeviennin tavoitteena on osaltaan kotimaisen kasvinjalostuksen taloudellisten resurssien turvaaminen.