Suomalaisella kasvinjalostuksella on pitkät perinteet. Jo yli sata vuotta sitten nähtiin oloihimme soveltuvien lajikkeiden ja oman jalostustoiminnan tärkeä merkitys maataloudelle ja koko ruuan tuotannolle. Vuodesta 1994 kasvinjalostuksen kehitystyötä on Suomessa tehty Borealin nimissä.
1904 Suomen kylvösiemenyhdistys perustetaan ja alusta asti kasvinjalostus on mukana toimintaohjelmassa
Suomalainen kasvinjalostus järjestäytyy, perustetaan koetiloja ja kerätään aineistoa. Koetaan kansallinen herääminen; on huolehdittava viljaomavaraisuudesta ja kotieläintuotannosta.
Kasvinjalostuksella ja koko maataloudella on suuri haaste vastata juuri itsenäistyneen maan elintarvikehuollosta.
1930-luvulta lähtien Suomessa toimii kaksi vahvaa kasvinjalostuslaitosta Valtion ja Hankkijan laitokset, jotka kehittävät toimintaansa.
Sodat rampauttavat suomalaista kasvinjalostustyötä, mutta sotien jälkeen kasvinjalostusta ryhdytään kehittämään erityisesti leipäviljojen ja herneiden suuntaan.
Kansallisten kriisitilanteiden jälkeen kasvinjalostus asetetaan uuteen valoon: sen laaja yhteiskunnallinen merkittävyys havaitaan.
Uutta tutkimusta ja uusia lajikkeita syntyy runsaasti. Suomalainen kasvinjalostus löytää toimintatapansa ja suomalaiset lajikkeet ovat vallanneet pellot.
Maatalous ja lajikkeet kehittyvät: Uudet lajikkeet mahdollistavat leikkuupuintitekniikan nopean yleistymisen. Jokioisilla aloitetaan geenipankin perustaminen 1960-luvun lopulla.
Laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä Suomessa (1977) ja monet kansainväliset sopimukset lisäävät jalostajan oikeuksia.
Biotekniikan soveltaminen jalostuksessa alkaa, kun solukkoviljelyllä tuotettavat kaksoishaploidit otetaan käyttöön ensimmäisenä ohran jalostuksessa.
Pitkä tapahtumien ketju johtaa MTT:n ja Hankkijan kasvinjalostustoimintojen yhdistämiseen 1994
Borealiin yhdistetään suomalaisen kasvinjalostuksen aineistot, osaaminen ja resurssit.
Nimi Boreal viittaa latinan kielen sanaan, joka tarkoittaa pohjoista.
Boreal yhtiöitetään vuonna 2000. Samana vuonna käyttöön otettava TOS-maksu laajentaa kasvinjalostajan rahoituspohjaa ja mahdollistaa toiminnan kehittämisen. Borealin lajikkeiden kysyntä lähialueiden vientimarkkinoilla kasvaa.
Jalostustekniikat kehittyvät nopeasti ja erityisesti bioteknisiä ja DNA-tietoon perustuvia sovelluksia käytetään Borealilla laajasti. Jalostustyö tehostuu ja täsmentyy.
Kansainvälinen yhteistyö lisääntyy, kun Boreal tiivistää jalostus- ja markkinointiyhteistyötä Euroopan suurimman kasvinjalostajan Limagrainin kanssa (2011).
Genomivalinnan työkalut otetaan käyttöön Borealilla (2014). Ensimmäisenä lajina genomivalintaan siirtyy monitahoinen ohra.
