Hybridirukiin viljelyohje

Hybridirukiin menestyksekäs viljely perustuu oikeaan viljelytapaan. Hybridilajikkeille ominainen korkea sato perustuu ns. heteroosivaikutukseen; kasvi tuottaa runsaasti versoja ja tähkiä, tähkät ovat suuria ja siemenen koko suuri. Hybridilajikkeen mahdollistama korkea sato saavutetaan, kun se kylvetään oikeaan aikaan, käytetään oikeaa kylvösiemenmäärää, kylvetään oikeaan syvyyteen ja huolehditaan, että pellon kasvukunto on hyvä.

Hybridilajikkeen valinta

Kaikki Suomen markkinoilla olevat hybridiruislajikkeet ovat ulkomaisia, lähinnä keskieurooppalaisia lajikkeita. Valinnassa kannattaa suosia lajikkeita, jotka on testattu oloissamme monivuotisissa kokeissa, jolloin niiden talven- ja lumihomeenkestävyys on todettu riittäväksi Suomen kasvuoloihin. Rukiin viljeltävyyden kannalta talvenkestävyys on satoisuuden ja lujan korren rinnalla ensiarvoisen tärkeää. Vain riittävän talvenkestävyyden myötä talvehtivien lajien satopotentiaali saadaan Suomen oloissa hyödynnettyä.

Edustamamme hybridiruislajikkeet ja muut ruislajikkeet löydät nettisivuiltamme linkistä Ruislajikkeet. Kaikissa edustamissamme hybridirukiissa, jotka ovat markkinoilla, on PollenPlus ® -ominaisuus, joka lisää siitepölyn muodostumista ja pienentää sitä kautta torajyväriskiä.

Kylvösiemen

Hybridirukiin kylvösiemen myydään yksiköissä (Unit). Yksi yksikkö on miljoona itävää siementä. Yksikön paino vaihtelee kauppaerittäin riippuen tuhannen siemenen painosta ja itävyydestä. Kylvöajankohdasta, esikasvista ym. riippuen suositeltava siemenmäärä on 1,5 – 2,2 yksikköä hehtaarille.

Hybridilajikkeilla käytettävä kylvösiemenmäärä on populaatiolajikkeita selvästi pienempi, joten tämä kannattaa ottaa huomioon siementä hankittaessa ja hintoja vertaillessa.

Hybridilajikkeiden siemen on uusittava vuosittain. Satoa ei voi käyttää kylvösiemenenä, sillä hybridien jalostusmenetelmästä ja ominaisuuksista johtuen siemen ei tuota satoa normaalisti vaan satotaso laskee olennaisesti.

Kylvöaika ja siemenmäärä

Ruista viljeltäessä pellon kasvukunnon on oltava hyvä ja erityisesti vesitalouden kunnossa. Huolellinen kylvöalustan valmistelu on tärkeää, jotta saadaan aikaan tasainen kylvöalusta ja kylvö. Muokkaus kuohkeuttaa maata ja luo maahan rukiin tarvitsemaa vesitilaa.

Suotuisissa oloissa hybridiruis tuottaa runsaasti versoja syksyllä, minkä vuoksi suositeltava kylvösiemenmäärä on alhaisempi kuin perinteisillä ruislajikkeilla. Aikainen kylvö elokuun loppupuolella on optimaalisin hybridirukiin kylvöajankohta ja sillä varmistetaan, että versoja muodostuu tarpeeksi syksyn aikana. Kylvö voidaan kuitenkin tehdä vielä syyskuun 10. päivään saakka. Mikäli kylvö siirtyy syyskuulle, kehittyvien versojen määrä vähenee. Syyskuun ensimmäisen viikon jälkeen kylvetyissä kasvustoissa sadontuottokyky alenee huomattavasti, jos siemenmäärää ei kylvön viivästyessä lisätä. Kylvöajankohta kannattaa ottaa huomioon jo hybridirukiin esikasvivalintaa tehdessä.

Aikainen kylvö takaa paitsi runsaan versojen määrän, myös riittävän voimakkaan juuriston muodostumisen syksyn aikana sekä tehokkaan ravinteiden oton. Voimakas juuristo parantaa talvehtimista ja nopeuttaa kasvuun lähtöä keväällä.

Kylvöajankohta vaikuttaa käytettävään siemenmäärään. Hybridiruista kylvetään n. 200-250 itävää siementä neliölle. Epäsuotuisissa oloissa ja kylvön viivästyessä siemenmäärän voidaan nostaa. Hybridiruiskasvustossa tavoitteena on saada aikaiseksi n. 600 tähkää neliölle. Tällöin kasvusto ei muodostu liian tiheäksi eikä lakoudu helposti.

Kylvön yhteydessä kasvustoon suositellaan jättämään ajourat. Tällä toimenpiteellä vähennetään torajyväriskiä. Torajyvä muodostuu herkimmin tallattuun kasvustoon, kun näissä kohdissa kasvuston kukinta jää vajaaksi tai tapahtuu myöhemmin kuin muualla kasvustossa.

Lannoitus

Hybridirukiin kylvön yhteydessä suositellaan annettavaksi 20-30 kg typpeä hehtaarille. Kalium ja fosforilannoituksesta voi syksyllä antaa puolet tai kaikki.

Ruis aloittaa kasvunsa aikaisin keväällä, joten kevätlannoitus tehdään mahdollisimman varhain. Syksyn aikana hyvin kehittyneelle oraalle kevätlannoitus kannattaa antaa kerralla. Lannoituksen voi myös jakaa kahteen osaan kasvuston kunnosta riippuen. Mikäli oras on alkukeväällä pientä, starttityppi kannattaa antaa aikaisin ja lisätyppi kasvuasteella 32 ennen korrenkasvuvaihetta. Kevätlannoitukseen kannattaa valita rikkipitoinen lannoite.

Kasvinsuojelu

Hybridirukiin siemen toimitetaan normaalisti peitattuna. Joistakin lajikkeista on tarjolla luomuun soveltuvaa peittaamatonta siementä.

Reheville kasvustoille suositellaan ruiskutusta lumihometta vastaan.

Aikaisin kylvetyillä lohkoilla kannattaa seurata kahukärpästen esiintymistä 1-4 lehtiasteella ja tehdä torjunta tarvittaessa. Erityisesti lämpinä syksyinä kahukärpäsiä voi esiintyä runsaastikin ja ne voivat aiheuttaa viotuksia rukiin oraille.

Myös rikkakasvitorjuntaa on mahdollista tehdä jo syksyllä, jolloin ruis on kestävimmillään. Suomessa herbisidien syysruiskutus viljoille on sallittua Buctril 225 EC -valmisteella sekä MCPA-valmisteilla. Näistä vaihtoehdoista Buctril on suositeltavampi, koska se tehoaa paremmin syysitoisiin rikkoihin ja toimii kylmemmässä lämpötilassa.

Rikkakasvitorjuntaa tehdään yleisimmin keväällä. Tällöin käytettävissä ovat kaikki rukiille hyväksytyt valmisteet. Ainevalinnassa kannattaa huomioida aineen teho esimerkiksi syysitoiseen saunakukkaan.

Kasvuston ollessa rehevä laon- ja kasvitautien torjuntaa suositellaan runsaan ja hyvälaatuisen sadon varmistamiseksi. Taudin- ja laontorjunta voidaan tehdä rikkakasviruiskutuksen yhteydessä, kasvuasteella 32 tai ennen tähkälle tuloa. Kukinnan aikaan ei kasvunsääde- ja tautiruiskutuksia tule tehdä.

Puinti

Hybridirukiin puinnissa ei kannata viivytellä. Riski sakoluvun laskuun syntyy, jos tuleentunut kasvusto kastuu ja kuivuu toistuvasti. Hybridirukiilla korsi voi olla hieman vihreä, vaikka kasvusto on puintivalmis.

Mikä on hybridilajike?

Hybridilajike tuotetaan huolella valitun äiti- ja isälinjan avulla. Siementuotannon kaikki vaiheet toteutetaan tarkoin eristettynä, jolloin lajikkeeseen ei pääse sekoittumaan vierasta siitepölyä. Hybridilajikkeen elinvoima ja korkea satopotentiaali perustuvat ns. heteroosi-ilmiöön, mikä saadaan aikaan yhdistämällä perimältään mahdollisimman erilaisia ja tarkasti valikoituja vanhemmaislinjoja uudeksi lajikkeeksi. Lajikkeen äitilinja on koirassteriili eli se ei kykene tuottamaan elinkykyistä siitepölyä. Hybridisiemen syntyy, kun koirassteriilin äitilinjan viereen kylvetään siitepölyä normaalisti tuottava isälinja. Hybridilajikkeen isälinjassa on siitepölytuotannon palauttava geeni, minkä avulla äitilinjasta korjattu siemensato pystyy pölyttymään ja tuottamaan normaalisti satoa.