Kankaan broileritilalla Lapualla peltoviljelyä suunnitellaan lintujen ruokinta edellä viljelykiertoa unohtamatta. Pääkasvina tilalla on vehnä, jonka puinteihin eri kasvuaikaluokkien lajikkeet tuovat pelivaraa. Aikainen kevätvehnä Iisakki kisaa päälajikkeen paikasta kasvuaikaansa nähden korkealla sadolla ja rehukäyttöön sopivalla laadulla.
Jussi Kangas aikoo kylvää Iisakki-vehnää myös ensi keväänä.
Kankaan tilalla on 100 000 broileripaikkaa, joilla kasvatettavat broilerit syövät vuodessa 500 – 550 tonnia tehdasrehun joukkoon lisättyä vehnää. Ruokintaan käytettävä vehnä tuotetaan kokonaisuudessaan tilan omilla pelloilla. Lisäksi tilalla viljellään ohraa, kauraa ja joskus ruistakin. Herne ja rypsi toimivat hyvinä vuorottelukasveina.
”Vehnäpinta-ala on sen verran suuri, että on hyvä, etteivät kaikki vehnät valmistu ihan samaan aikaan. Siksi pidän viljelyssä mukana myös vähän myöhäisempiä vehnälajikkeita. Suurin osa on kuitenkin aikaisia”, sanoo tilan isäntä Jussi Kangas.
Viime vuonna tilan vehnäala oli noin 100 hehtaaria ja vehnälajikkeita viljelyssä neljä: HelmiBOR, Alli, Licamero sekä uutena kokeiluna Borealin jalostama aikainen kevätvehnälajike IisakkiBOR.
”Olen etsinyt aiemmin päälajikkeena olleen Bjarnen tilalle perusvarmaa aikaista vehnää. Helmi on ollut minulla viljelyssä pari vuotta ja Iisakki muistuttaa paljon sitä. Tuntuu kuitenkin, että rehukäytössä Iisakki-vehnä on hieman Helmeä parempi. Rehellisesti sanottuna tällä kertaa lajikevalintaan vaikutti myös lajikkeen komea nimi”, naurahtaa Kangas, jonka suvussa Iisakki-nimi on kulkenut jo sukupolvien ajan.
Iisakki-vehnää Kangas viljeli viime kesänä kahdella lohkolla, jotka sijaitsivat noin 700 metrin päässä toisistaan. Lohkot hän piti sängellä talven yli ja kultivoi ja äesti ne kertaalleen keväällä. Maa oli molemmilla lohkoilla multavaa.
”Kylvöjen jälkeen lohkoille osui muutama isompi sade, mutta muuten kesä oli kuiva. Multavat maat pelastivat kuitenkin tilannetta”, toteaa Kangas, joka on kunnostanut peltoja salaojituksin ja tasauslanauksin. Viime kesänä osalla lohkoista tehtiin myös peltoskannauksia.
Peltojen kasvukunnon merkitys korostuu erityisesti vuosina, jolloin kylvöjen ja puintien aikaan on märkää ja kesällä sataa harvakseltaan, mutta paljon kerralla.
”Siellä missä esimerkiksi salaojitus ei toimi kunnolla, sato leikkautuu rajusti. Jo kylvöille pääsy saattaa viivästyä”, sanoo Kangas.
Maassa makaava vehnä ei myöskään ole Kankaalle vaihtoehto, joten lajikkeesta riippumatta hän kiinnittää multavilla maillaan erityistä huomiota laontorjuntaan.
”Jos vehnät olisivat olleet laossa, niin sato olisi ollut mennyttä monena syksynä. Niin märkää on puintien aikaan usein ollut, eikä viime syksykään tehnyt siitä poikkeusta. Vähän vakuutuksenakin sen korrensääteen peltoon mielelläni kahteen kertaan ajan”, Kangas kertoo.
Vehnälajikkeiden laatuominaisuuksista Kangas arvostaa erityisesti hehtolitrapainoa sekä broilerien ruokinnassa tärkeää valkuaista, jota saadaan jyvään riittävällä typpilannoituksella. Kankaan tilalla Iisakille käytetty kokonaistyppimäärä oli 147 kg/ha.
”Näillä mailla ei ole oikeastaan ikinä ollut ongelmana se, etteikö valkuaista tulisi. Myös vehnien hehtolitrapainot ovat minulla yleensä hyviä ja on pikemminkin poikkeus, jos ne jäävät alle 80 kilon”, sanoo Kangas.
Mikäli vehnän valkuainen on kovin korkea, voi se tuoda omat haasteensa broilerien ruokintaan. Hyvänä tavoitetasona Jussi Kangas pitää 13 – 14 prosentin valkuaispitoisuutta kuiva-aineessa.
”Kun valkuainen nousee yli 14 prosentin, ei se tahdo mennä broilereille hyödyksi enää. Pehkut vain kastuvat, kun broilerien vatsat menevät liian väkevästä vehnästä vikkelälle”, sanoo Kangas.
Iisakki-vehnä tuotti Kankaan tilan vehnistä lopulta parhaan keskisadon. Lohkoista toiselta satoa irtosi 7000 kiloa hehtaarilta ja toiselta 6000. Tuhannen kilon eron sadossa Kangas arvelee johtuneen esikasvivaikutuksesta. Paremmin tuottaneella lohkolla esikasvina oli herne, heikommalla vehnä.
”Pyrin kierrättämään kaikilla lohkoilla vähän muutakin kuin viljaa. Hernettä ja rypsiä kylvän vuosittain yhteensä noin 40 hehtaarille”, Kangas kertoo.Iisakki onnistui vakuuttamaan ominaisuuksillaan Jussi Kankaan niin, että suunnitelmissa on kylvää suurin osa vehnäalasta ensi keväänä Iisakilla.
”Aikaiseksi lajikkeeksi Iisakin sato oli erittäin hyvä ja laatu sellaista kuin pitääkin. Kasvukauden olosuhteet huomioon ottaen tulos oli erinomainen”, Kangas toteaa.
Tutustu tarkemmin Iisakki-vehnän lajikeominaisuuksiin
Lajike: IisakkiBOR -kevätvehnäKylvöala: kahdella lohkolla yhteensä n. 10 haMaalaji: MultamaaMuokkaus: Keväällä kultivointi ja kertaäestys, talven yli sängelläKylvöpäivä: 2.5.Kylvötiheys: 780 kpl/m2Esikasvi: Herne ja vehnäLannoitus: Kokonaistyppimäärä 147,3 kg, lisäksi kaliumia ja rikkiä. Käytetty myös lehtilannoitetta ja biostimulanttia.Kasvinsuojelu: Rikkakasvitorjunta, kasvitautien torjunta ja kasvunsääde kahteen kertaanPuintipäivä: 20.8.Sato: Lohkosta riippuen 6000 – 7000 kg/haSadon laatu: Valkuainen 14,5%, hehtolitrapaino 84,9 kg
Huolellisesti valittu jakeluverkostomme kattaa koko maan. Suomessa on yli 400 Borealin lajikkeiden siementä toimittavaa myyntipistettä.Tutustu yhteistyökumppaneidemme edustuslajikkeisiin!
Borealin esittelykenttätilaisuudet tulevat taas!Tänä kesänä tapahtumat järjestetään Marttilassa, Isossakyrössä, Liedossa sekä Jokioisissa.Jo nyt laajassa viljelyssä olevien sekä uusien lajikkeiden lajikeruutujen lisäksi tapahtumissa aina myös muuta mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa! Tule hakemaan viimeisimmät viljelyvinkit.Pysykää kuulolla ja seuratkaa ilmoitteluamme!#borealkasvinjalostus #rakkaudestalajikkeisiin #kylväkotimaista
Lajikkeen nimikisa on päättynyt, ja voittajaksi valikoitui Virma, joka tulee sanasta viljelyvarma! 👑🌱Suuri kiitos kaikille osallistuneille. Saimme valtavan määrän upeita nimiehdotuksia, ja oli ilo nähdä, kuinka moni lähti mukaan nimeämään lajiketta.Onnea voittajalle sekä lahjakorttiarvonnassa palkituille!
Tällä viikolla Jokioisissa kylvettiin öljykasviruutuja Ilmavoimien harjoituksen kupeessa 🛬🤠🌱Ilmassa nähtiin muun muassa Italian ilmavoimien F-35B -hävittäjiä – ja maassa uutta öljykasvimateriaalia 👀Ehkäpä joukossa myös tuleva öljykasvilajike? 🤠#rakkaudestalajikkeisiin #kylväkotimaista
KISA / ARVONTAMinkälainen nimi sopisi viljelyvarmalle lajikkeelle?Ehdota nimeä Borealin lajikkeelle ja voit voittaa:🎁 200 € lahjakortin Puuiloon parhaasta nimestä🎁 Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan 2 kpl 50 € lahjakortteja PuuiloonNäin osallistut:– Seuraa @borealkasvinjalostus instagramissa– Tägää kaveri ja kommentoi nimiehdotuksesiKilpailun aika: [22.5–4.6.2026]Voittajiin ollaan yhteydessä vain tämän tilin kautta yksityisviestillä kilpailun päätyttyä. Emme koskaan pyydä pankki- tai korttitietoja linkkien kautta, joten varo huijaritilejä.Meta ei ole mukana kilpailussa eikä sponsoroi, suosittele tai hallinnoi sitä millään tavalla. Puuilo ei ole mukana arvonnassa eikä sponsoroi, suosittele tai hallinnoi sitä millään tavalla.💭 Tiesitkö, lajikkeiden nimeäminen on tarkoin säänneltyä ja valvottua. Lajikkeen nimen pitää olla erottuva jo olemassa olevista lajikenimistä. Lajikkeen nimi ei saa myöskään olla kuvaileva tai harhaanjohtava.Anna luovuuden kukkia 🌱#arvonta #kilpailu #lahjakortti
