Kevätviljojen jälkiversonta aiheuttaa vaikeita päätöksiä

Puintikiireet kolkuttavat jälleen ovella: vapun tienoilla kylvetyt aikaiset lajikkeet ovat niin etelässä kuin myös Pohjanmaalla valmiita puitaviksi. Jälkiversonnasta kärsivien kasvustojen puintiajankohdan valitseminen voi kuitenkin olla hankalaa.

Kevätviljat kärsivät tällä kasvukaudella ensin kevätkuivuudesta, sitten keskikesän sateesta ja loppukesällä jälleen kuivuudesta. Olosuhteiden vaihtelu ääripäästä toiseen johti paikoin rajuun jälkiversontaan ja epätasaiseen kasvustoon.

Tästä johtuen sadonkorjuun oikean ajankohdan valinta tulee olemaan monin paikoin vaikeaa niin kevätvehnillä, ohrilla kuin kauralla.

Toisaalta aikaiset lajikkeet ovat valmistuneet normaalisti etenkin niillä alueilla, joilla jälkiversonta ei ole tuottanut ongelmia.

– Puinnille kannattaa nyt lähteä ajoissa, jotta etenkin aikaisen vehnän laatu säilyy hyvänä, Borealin kevätvehnän jalostaja Mika Hyövelä kannustaa.

Laatua vai kiloja?

Jos jälkiversontaa on paljon, monen viljelijän onkin päätettävä, puidaanko niin sanottua pääsatoa vai odotetaanko jälkiversojen tuleentumista. Mitä pitää huomioida, jos pellolla on kysymys raa’asta valinnasta laadun ja kilojen välillä?

– Jos esimerkiksi vehnäsadosta tavoitellaan laatulisiä, kannattaa puida pääsadon mukaan ja hyödyntää mahdollisuuksien mukaan kuviopuintia, jotta pääsato saadaan korjattua ennen kuin valmistuneiden jyvien sakoluku romahtaa, Mika Hyövelä pohtii.

Jos taas tavoite on korjata laadun sijaan kiloja, kannattaa puinti ajoittaa siihen, kun suurin osa sadosta valmistuu – oli se sitten pääsadon tai jälkiversonnan tuottamaa.

Näin sakoluku kehittyy

Sakoluvun kehitys on lajikeominaisuuksien ja pellolla vallitsevien olosuhteiden yhteisvaikutuksen tulos. Sakoluku on korkeimmillaan 2–3 päivää keltatuleentumisen jälkeen.

Kun keltatuleentumisesta on kulunut yli kolme päivää, sakoluku alkaa laskea. Useimmiten sakoluvun romahduttaa pitkäkestoinen tihkusade, mutta myös lämpimänkosteat loppukesän yöt voivat aiheuttaa sakoluvun laskua.

Missä mennään aikaisen vehnän sakoluvussa?

Boreal testasi muutamien erityyppisten Helmi^BOR -vehnälohkojen sakolukuja 18.-20. elokuuta välisenä aikana.

HAMK Mustialan koulutilalla luomuviljelyssä olevan Helmi-vehnän sakoluku testattiin päivää ennen sadon puintia 18. elokuuta. Lohko oli kylvetty 6. toukokuuta, ja kasvustossa oli kohtuullisen vähän jälkiversontaa. Pisimmälle tuleentuneissa pääsadon jyvissä sakoluku oli jo lähtenyt laskuun, kun taas vihreitä jyviä sisältäneessä näytteessä sakoluku ei ollut vielä päässyt nousemaan huippuunsa. Kahden sakolukunäytteen haarukka oli 235–253 sekuntia.

Loimaalla 7. toukokuuta kylvetyn Helmi-lohkon kasvustossa on raju jälkiversonta, joka on kasvanut reilusti ensimmäisen kasvuston yli. Tuleentuneiden jyvien sakoluku testattiin 19. elokuuta ja se oli 305 sekuntia. Jälkiversot olivat vielä täysin vihreitä.