Monimuotoinen perimä on ruoantuotannon perusta

YK:n kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä 22. toukokuuta nostaa esiin tärkeän teeman: elämän monipuolisen kirjon. Ilman lajien runsautta ja sisäistä perinnöllistä muuntelua emme pystyisi viljelemään maata emmekä tuottamaan ruokaa.

Keskiviikkona 22. toukokuuta vietetään YK:n kansainvälistä biodiversiteettipäivää. Biodiversiteetti on kaiken elämän kulmakivi, jota ilman emme pystyisi tuottamaan ruokaa nykyisessä mittakaavassa. Myös Boreal Kasvinjalostuksen työ perustuu luonnon monimuotoisuuteen ja kasvien perimässä esiintyvään vaihteluun, ja tukee samalla maatalouden monimuotoisuutta.

– Kattavilla jalostusohjelmillamme mahdollistamme runsaan lajikirjon viljelyn koko Suomessa. Monipuoliset viljelykierrot ovat edellytyksenä sille, että peltojen rakenne ja kasvukunto kehittyvät positiivisesti, sanoo Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen.

Kaikki Borealin linjanumeron saaneet jalostusaineistot säilytetään geenipankissa tulevan käytön varalle. Näissä geenipankkiin menevissä näytteissä on nähtävissä kauran, kaksitahoisen ohran, rukiin, kevätvehnän ja mustakauran geneettistä vaihtelua.

Kasvinjalostuksen avulla tuotetaan viljelyyn uusia lajikkeita, joiden ominaisuudet parantavat kasvien satoa ja laatua sekä vähentävät tuotannon riskejä, kuten kasvitautien tai talvehtimisen aiheuttamia vaurioita.

Kotimainen kasvinjalostus edistää näin suomalaisen ruoantuotantoketjun ja myös uusien innovaatioiden, kuten eläinten rehujen ja kasvipohjaisen kosmetiikkateollisuuden kehitystä.

– Kasvien perimää tutkimalla tunnistetaan kasvista erilaisia geneettisiä ominaisuuksia, joita tuodaan jalostusmateriaaliin risteytysten kautta. Työ on äärimmäisen mielenkiintoista, koska opimme jatkuvasti. Kehittyvät genomiikan menetelmät mahdollistavat aivan uudenlaisen tavan tehdä lajikejalostusta, Borealin biotekniikasta vastaava kehityspäällikkö Outi Manninen kertoo.

Luonnon monimuotoisuutta hyödyntävä kasvinjalostustyö on pitkä prosessi; risteytyksestä lajikkeen markkinoille tuloon kuluu 8-15 vuotta kasvilajista riippuen. Jalostustyö on siis voimakkaasti tulevaisuuteen suuntautuvaa tuotekehitystyötä.

Perimä säilyy geenipankeissa

Yksittäisen lajikkeen geneettinen tausta on varsin kapea, mutta koska ominaisuuksia pystytään jalostamaan vain perinnöllisen muuntelun avulla, huolehtii Boreal lajien ja lajikkeiden perimän säilymisestä myös jälkipolville.

Juuri tähän aikaan vuodesta Borealilla on meneillään kylvöjen lisäksi tärkeä geenivaratyö: kaikki Borealin linjanumeron saaneet jalostusaineistot säilytetään yrityksen omassa geenipankissa.

Kasvigeenivaroja voidaan säilyttää myös in vitro, joka tarkoittaa säilyttämistä solukkoviljelmissä. Kuvassa timoteitä ja perunaa.

Lisäksi Boreal on mukana useissa yhteispohjoismaisissa tutkimusprojekteissa, joissa hyödynnetään erilaisten geenipankkien ylläpitämää viljelyskasvien monimuotoisuutta.

– Projektien kautta pyrimme nimenomaan laajentamaan jalostusohjelmissa olevaa perinnöllistä muuntelua. Nykyisten projektiemme kohdelajeina ovat kevätvehnä ja kaura, selventää Veteläinen.

Yhteistyötä tehdään myös pohjoismaisen geenipankin NordGenin kanssa. Boreal huolehtii, että sen jalostamista lajikkeista lähetetään laadukas näyte Nordgenin ikiroudassa sijaitsevaan geenipankkiin Norjan Huippivuorille. Tällä varmistetaan, että suomalaisen viljelyn perintö säilyy geenipankissa tulevia jalostustarpeita varten.