”Vuoden 1987 sadossa itämislepoa oli ennenkuulumattoman runsaasti”, kirjoitti silloisen Valtion siementarkastuslaitoksen asiantuntija Helmi Ylänen Käytännön Maamiehessä vuonna 1988.
Kuulostaako vertaus vuoteen 1987 tutulta? Viime syksynä siitä kuultiin usein – se oli edellinen yhtä kylmä ja sateinen kesä. Nyt vertailu auttamatta jatkuu: kylmän kasvukauden ansiosta viime kasvukauden tuottamat siemenet ovat olleet vahvasti itämislevossa, aivan kuten keväällä 1988.
Ennätyksellisen lämmin ja kuiva kevät on tuonut pölypilveen oman lisänsä. Kuivassa maassa siemenet eivät idä, mutta kuivuus voi aiheuttaa myös sen, että tietyissä olosuhteissa itämislepo ei murru. Ilmiössä on kyseessä monen tekijän summa, johon ei ole yhtä yksittäistä syytä.
Yhteydenottoja sertifioidun siemenen tarkastuksia ja idätyskokeita tekevään Eviraan tulee asiasta tällä hetkellä päivittäin.
– Eniten itämisongelmia on ollut vehnällä ja ohralla erityisesti Varsinais-Suomen vehnänviljelyalueella, jossa savimaiden kuivuus on tuottanut ongelmia, kertoo Ritva Vallivaara-Pasto Evirasta.
Evirassa siemeneriä on idätetty uudelleen ja siemenille on tehty elävyystestejä. Kaikki uudelleen tehdyt idätyskokeet ovat tuottaneet saman tuloksen kuin aiemmin keväällä tehdyt.
– Talvella tehtävissä idätyskokeissa käytetään itämislevon murtamiseen gibberelliinihappoa, joka on itämisen käynnistävä, kasveissa luonnostaan esiintyvä hormoni. Tämän kevään kuivalla pellolla tilanne voi olla erilainen, joten idätämme joitakin siemeneriä parhaillaan myös mullassa, Ritva Vallivaara-Pasto toteaa.
Itämislevon voimakkuus vaihtelee kasvilajien ja lajikkeiden välillä. Ohralla itämislepo on yleensä voimakkaampi kuin vehnällä ja kauralla. Itämislepo on osittain perinnöllinen ominaisuus, mutta kasvukauden olot vaikuttavat sen kehittymiseen voimakkaasti.
Lajikkeiden jalostuksessa tavoitteena on nimenomaan riittävä itämislepo, sillä hitaasti itämiskypsyyden saavuttavat siemenet ovat kestäviä myös tähkäidäntää vastaan.
– Saman lajikkeen eri siemenerien itämislevon kestossa voi kuitenkin olla suuria eroja. Normaalina vuonna eroja ei edes huomaa, mutta tällaisena harvinaisena keväänä ne ovat tulleet näkyviin, Borealin kasvinjalostaja Mika Isolahti kertoo.
Yleensä itämislepo murtuu pellossa viileän lämpötilan ja maan pieneliöstön yhteisvaikutuksesta, mutta tänä keväänä osa siemeneristä ei kuitenkaan ole itänyt pellossa, vaikka idätyskokeen perusteella itävyys on ollut kunnossa.
– Kuivaan maakerrokseen päätyvän siemenen itämislepo ei pääse murtumaan, koska kuivuudessa myös maan mikrobisto on käytännössä lepotilassa, Mika Isolahti muistuttaa.
Myös siemenen koolla voi olla vaikutusta itämislevon murtumiseen tämän kevään kaltaisissa kuivissa oloissa.
– Yhteydenottojen perusteella pienempijyväiset lajikkeet ovat itäneet joissain kohdin paremmin kuin suurijyväiset. Pitää muistaa, että viime kesän sato oli poikkeuksellinen, jolloin kasvin kokema stressi kasvukauden aikana voi vaikuttaa myös siemeniin, Ritva Vallivaara-Pasto huomauttaa.
Toisaalta joissain Eviran tietoon tulleissa tapauksissa siemenet eivät ole välttämättä lähtenee itämään, vaikka maassa on selvästi ollut kosteutta. Jyvä on lähtenyt turpoamaan, mutta sitten kehitys on pysähtynyt.
Näissä keskusteluissa on selvinnyt, että samasta siemenerästä on toimitettu siementä usealle tilalle, joista toisella siemen itää ja toisella ei. Useita itämättömän siemenen tapauksia on yhdistänyt se, että siemen ja lannoite joutuvat maassa suoraan kosketuksiin keskenään.
Tämä saattaa tuottaa kuivana keväänä niin korkean suolaväkevyyden, että siemen ei joko saa riittävästi kosteutta tai ei suolaväkevyyden epätasapainon takia lähde itämään.
– Kylvön yhteydessä tulisikin aina huolehtia siitä, että siemenen ja lannoitteen väliin jää maakerros. Sen paksuus on puolestaan kiinni maalajista ja kasvukauden olosuhteista. Suolaväkevyyden ongelmaa voi esiintyä kuivina kesinä ja varsinkin jäykemmillä maalajeilla, Juha Liespuu Yaralta toteaa.
Lähteet:
Itämislepo – mitä se on? Ylänen, Helmi. Käytännön maamies 37 (1988) : 2, s.20-21
Rikkakasvien siementen itämislepo. Junnila, Sanni. Maatalouden tutkimuskeskus (1985).
Huolellisesti valittu jakeluverkostomme kattaa koko maan. Suomessa on yli 400 Borealin lajikkeiden siementä toimittavaa myyntipistettä.Tutustu yhteistyökumppaneidemme edustuslajikkeisiin!
Tällä viikolla Isossakyrössä saatiin kylvettyä yhteensä 4600 ruutua. ☑️🌱Lajeina olivat kaura, kevätvehnä sekä moni- ja kaksitahoinen ohra.Tavallisimpaan 7 m²:n ruutuun kylvetään noin 3500 siementä.🤠 #rakkaudestalajikkeisiin #kylväkotimaista
Toni Lindqvistin syysvehnä Turanus on lähtenyt mainioon kasvuun.📈Vielä kun vettä tulee taivaalta niin korkea satopotentiaali on taattu🌧️Turanus on aikainen, erittäin talvenkestävä ja laadukas leipävehnä, jonka valkuaissato on syysvehnien kärkeä. Vihneellinen lajike.#Rakkaudestalajikkeisiin #syysvehnä
Haemme Jokioisille kasvinjalostajaa vakituiseen työsuhteeseen.Parhaat edellytykset tehtävän hoitamiseen antavat esimerkiksi soveltuva korkeakoulututkinto (esim. agronomia, kasvinviljelytiede, genetiikka, bioteknologia), kokemus koesuunnittelusta ja/tai laboratoriotyöstä sekä hyvät yhteistyö- ja viestintätaidot.Lue lisää ja hae paikkaa boreal.fi/ajankohtaista/rekry-kasvinjalostaja
Boreal Kasvinjalostus aloitti kevään kylvöt tänään Liedossa ja Jokioisissa.🌱Kevätkylvöisten koeruutujen kylvömäärä Borealin koekenttätoiminnan pelloilla on tänä vuonna yhteensä noin 32 000 kpl, joten vielä on edessä useampi kylvöpäivä🤠 #rakkaudestalajikkeisiin #kylväkotimaista #borealkasvinjalostus