Millä perusteella viljalajike valitaan?

Kasvinjalostus tuottaa uusilla viljalajikkeilla lisäarvoa elintarvikeketjuun. Eri alueille ja käyttötarkoituksiin löytyy hyviä vaihtoehtoja, ja etenkin viljoissa lajiketarjontaa on markkinoilla paljon. Tässä tilanteessa on kiinnostavaa tietää, mihin tekijöihin viljelijä perustaa viljalajikevalintansa.

Asiaa on selvitetty Kantar TNS Agrin DataLaari kyselyssä, johon saatiin noin 700 vastausta. Vastaajanäyte on tulosten analysointivaiheessa painotettu kuvaamaan Suomen maatilarakennetta suuralueen, tilojen peltoalan sekä tuotantosuunnan mukaan.

Viralliset lajikekokeet tärkein tiedonlähde

Tiedonlähteistä selvästi eniten viljalajikkeiden valintaan vaikuttivat virallisten lajikekokeiden tulokset. Vaihtoehdon valitsi 57 % kaikista vastaajista ja 44 % määritteli sen tärkeimmäksi valintaan vaikuttavaksi tekijäksi. Virallisten lajikekokeiden merkitys viljalajikevalintaan korostui erityisesti suurilla tiloilla, Etelä-Suomessa ja nuorilla viljelijöillä. Tuotantosuuntien välilläkin oli eroja, sillä sikatiloista yli 80 % mutta nautatiloista vain 40 % nosti virallisten lajikekokeiden tulokset viljalajikkeen valintaan vaikuttavaksi tekijäksi.

Toiseksi yleisin tekijä viljalajikkeen valinnassa oli ehkä hiukan yllättäen muiden viljelijöiden kokemukset. Sen oli valinnut 35 % tiloista ja 18 % oli merkinnyt sen tärkeimmäksi vaikuttavaksi tekijäksi. Vertaisarviointi käytännön viljelystä on siis hyvin tärkeä vaikuttaja. Kauas taakse jäävät myyjän tai sadon ostajan suositukset sekä muiden kuin virallisten kokeiden tulokset. Lajikkeen jalostajallakin on kyselyn perusteella vain harvalle merkitystä lajikevalinnassa.

Viljelyvarmuus korkeaa satoa merkittävämpi

Usein keskustelu lajikkeista keskittyy paljon satoisuuden ympärille, joten ennakko-oletus oli, että mahdollisimman korkea sato nousee myös kyselyssä tärkeimmäksi lajikeominaisuudeksi. Tulos oli kuitenkin toinen. Yleisin ja tärkein kriteeri viljan lajikevalintaan oli soveltuvuus omalle viljelyalueelle (kasvuaika ym.). Toiseksi tärkeimmäksi nousivat viljelyominaisuudet (esim. korrenlujuus, taudinkesto ym.) ja kolmanneksi laatu haluttuun käyttötarkoitukseen. Mahdollisimman korkea sato oli kyselyssä vasta neljäntenä. Vaikka erilaiset viljelyvarmuuteen liittyvät ominaisuudet nousivat tärkeimmiksi, on todennäköistä, että lajikkeen on silti yllettävä kohtuulliseen satotasoon tullakseen valituksi.

Kasvinjalostajan kannalta kyselyn tulos on hyvä, sillä siitä voidaan päätellä, että viljalajikevalintaa tehdään kaikille lajikkeille tasapuolisten virallisten lajikekoiden tuloksista ja lajikkeen ominaisuudet huomioidaan kokonaisuutena. Tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että paras lajike selviää markkinoilla voittajaksi.