Viljelijä voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään siirtymällä käyttämään Borealin uusimpia lajikkeita vanhojen sijaan. Tulos käy ilmi Borealin vuoden 2023 päästölaskennasta, jonka osana yhtiö selvitti oman jalostustyönsä hiilikädenjäljen timoteilla ja monitahoisella ohralla.
Hiilikädenjälki kuvaa Borealin jalostamien lajikkeiden aikaansaamia positiivisia ilmastovaikutuksia ruuantuotantoketjussa. Valtaosa kotimaisesta viljasta ja nurmirehusta tuotetaan Borealin jalostamilla lajikkeilla, joten jalostustyön tulokset heijastuvat koko Suomeen.
– Uusien lajikkeiden käyttämisellä saatava hiilidioksidipäästöjen vähennys on mahdollista muun muassa lajikkeiden satoisuuden, viljelyvarmuuden ja sadon laadun parantumisen kautta. Tuotanto tehostuu, kun samalla pinta-alalla ja pienemmillä tuotantopanoksilla voidaan tuottaa enemmän ja laadukkaampaa satoa, sanoo Boreal Kasvinjalostuksen toimitusjohtaja Markku Äijälä.
Boreal selvitti jalostustyönsä hiilikädenjälkeä nyt ensimmäistä kertaa. Envitecpolis Oy:n toteuttamassa laskennassa olivat lajeista mukana monitahoinen ohra ja timotei. Laskennassa kartoitettiin, mikä päästövaikutus olisi, jos ohraa tai timoteitä viljeltäisiin tänä päivänä edelleen 1990-luvun alun lajikkeilla. Tulokset olivat vaikuttavia.
– Borealin nykylajikkeilla viljeltäessä ohran päästöt ovat 31 % ja timotein 11 % pienemmät kuin vanhoilla. Se tarkoittaa, että nykyinen satomäärä pystytään tuottamaan ohralla noin 50 000 ja nurmilla noin 60 000 hehtaaria pienemmällä viljelyalalla kuin 30 vuotta sitten, Äijälä laskee.
Mikäli lajikekehitys jatkuu samaa vauhtia, on Borealin lajikkeiden kautta saatava päästövähennys vuoteen 2052 mennessä ohralla 11 % ja timoteilla 22 % verrattuna nykyiseen tasoon.
– Yhtä suuren ohra- ja timoteisadon tuottamiseen tarvitaan 30 vuoden päästä noin 140 000 hehtaaria pienempi ala kuin nyt. Vapautuva peltoala voitaisiin käyttää meillä esimerkiksi kansainvälisesti hyvin kestäväksi todettuun nurmirehupohjaiseen lihantuotantoon ja -vientiin, Äijälä visioi.
Borealin hiilikädenjälki hiilijalanjälkeä suurempi
Borealin hiilijalanjälki ja -kädenjälki vuonna 2023 (CO2e tn/v).
Borealilla on monitahoisen ohran ja timotein lisäksi jalostusohjelmissaan 10 muuta kasvilajia, joiden ominaisuuksia kehittämällä se voi auttaa muita pienentämään omaa hiilijalanjälkeään. Nämä kasvilajit eivät olleet vielä mukana laskennassa. Lisäksi Borealin hiilikädenjälkilaskelmassa huomioitiin toistaiseksi ainoastaan satotason nousun vaikutukset päästöihin, vaikka kasvinjalostus tuo ruokaketjuun ilmastohyötyjä myös montaa muuta kautta.
– Timotein parantunut sulavuus vähentää naudan kasvihuonekaasupäästöjä ja tarvetta suurempipäästöisen väkirehun käytölle. Lajikkeiden parempi taudinkestävyys puolestaan pienentää kasvinsuojeluaineista ja niiden käytöstä aiheutuvia päästöjä, mainitsee Äijälä esimerkkeinä.
Lisäksi elintarvikeketju hyötyy merkittävästi lajikkeiden parantuneesta laadusta, joka tehostaa sadon käyttäjien saantoa ja prosessien tehokkuutta.
– Näiden vaikutusten tarkka numeerinen kuvaaminen ei ole vielä mahdollista. Laajennamme ja tarkennamme laskelmia, kun tutkimus tuottaa lisää tietoa laskennan pohjaksi, Äijälä sanoo.
Borealin hiilikädenjälki on moninkertainen verrattuna sen toiminnan haitallisia ilmastovaikutuksia mittaavaan hiilijalanjälkeen. Yhtiön vuoden 2023 kokonaispäästöt olivat 2281 CO2e tn, mikä on 7% vähemmän kuin vuonna 2021.
– Yli puolet kaikista päästöistämme aiheutuu jalostusaineiston testauksesta pelloilla ja siemenviljelystä, jotka ovat ydintoimintaamme. Niistä saatavissa olevat päästövähennykset ovat rajalliset, ellemme supista toimintaamme. Kasvinjalostuksen kehittämien lajikkeiden kautta syntyvää hiilikädenjälkeä voimme sen sijaan skaalata rajattomasti, summaa Äijälä.
