Fusarium-sienen tuottamat toksiinit aiheuttavat ongelmia viljoilla Suomessa. Viljan laadun seurannan näytteitä määritetään eniten kauralta, mutta myös vehnällä ja ohralla. Fusarium-kestävyys viljoilla on monimutkainen ominaisuus, mutta jalostuksessa tehdään tiiviisti töitä kestävyyden parantamiseksi.
Ohralla ja vehnällä Fusarium-sienen aiheuttaman tähkäfusarioosin näkee tähkästä paljaalla silmällä, ja näin tautiherkkyyttä voi arvioida jo pellolla. Kauralla peltohavainnoinnista ei ole apua, sillä Fusarium-sienen tautitason arvioiminen luotettavasti ei silmämääräisesti ole mahdollista. Kauran jalostuksessa Fusarium-sienen määrittämiseksi jalostusaineistosta onkin kerättävä näyte, joka analysoidaan talven aikana laboratoriossa. Työlästä ja aikaa vievää hommaa.
Jalostustyön tehostamiseksi pohdimme voisiko uusi teknologia auttaa näkemään taudin ja toksiinit jo pellolla? Päätimmekin lähteä testaamaan hyperspektrikameran mahdollisuuksia. Mukaan lähti oululainen hyperspektrikameroiden valmistaja Specim, Spectral Imaging Ltd, joiden Specim IQ käsikäyttöistä kameraa käytettiin kuvien ottamiseen.
Tällä hetkellä viime kesän näytteitä käsitellään laboratoriossa, jossa niistä määritetään Fusarium-sienen pitoisuus ja toksiinitaso. Näitä määrityksiä verrataan kesällä otettuihin kuviin ja selvitetään, nähdäänkö tautitaso ja toksiinit jo otetusta kuvasta. Toiveena on, että on Fusarium-sienen tautitaso ja toksiinit voidaan tunnistaa kuvista jo ennen koeruutujen puinteja. Tulevaisuudessa hyperspektrikameralla varustetulla dronella lennetään kierros ruutujen yllä ja tunnistetaan taudin alttiimmat jalostuslinjat. Tähän on vielä matkaa, mutta eteenpäin mennään.
Pohjoismaissa tehdään paljon töitä Fusarium-sienen taudinkestävyyden suhteen kauralla. Suomessa on käynnissä myös Genokaura – hanke, jossa parannetaan Fusarium-sienen kestävyyttä modernin jalostuksen keinoin. Kaikki työ tähtää siihen, että tulevaisuudessa viljelyyn saadaan tuottavia, Fusarium-sienen kestäviä lajikkeita.
