Nurmen perustamisen onnistuminen takaa hyvän nurmisadon varsinaisina satovuosina. Nurmen perustamisessa oleellista on saada aikaan tasainen ja riittävän tiheä kasvusto. Nurmen tiheyden ja etenkin ensimmäisen sadon välillä on suora yhteys. Lue, miten nurmi perustetaan onnistuneesti!
Merkittävimmät nurmen satotasoon vaikuttavat asiat pitää hoitaa kuntoon jo ennen uuden nurmen kylvöä. Pellon peruskunnolla on aivan ratkaiseva merkitys niin nurmen kuin muiden viljelykasvien kasvuun ja sadontuottokykyyn. Nurmien osalta pellon peruskunnolla on vieläkin keskeisempi merkitys, sillä nurmesta on tarkoitus ottaa kaikki potentiaali irti useamman vuoden aikana.
Ojituksen on oltava kunnossa. Ylimääräinen vesi on pidettävä poissa, mutta esimerkiksi säätösalaojituksella voidaan kuivemmissa olosuhteissa varmistaa riittävä kosteus sadon muodostamiseksi. Toimiva ojitus on myös edellytys sille, että suhteellisen raskailla koneilla voidaan liikkua pellolla ilman, että ne vaurioittavat kasvustoa tai pellon rakennetta.
Nurmipeltojen muotoilun pitäisi myös olla kunnossa. Muotoilun avulla pellolta pitäisi saada pois kuopat ja lanttopaikat. Näin talviaikaisia pintavesiä voidaan hallita paremmin, eikä seisova vesi tai jää pääse aiheuttamaan tuhoja.
Kalkitus ja rikkatorjunta
Pellon peruskalkitus pitää tarvittaessa tehdä viimeistään ennen uuden nurmen perustamista. Kestorikkakasvien torjunnasta pitää myös huolehtia ennen uuden nurmen perustamista. Esimerkiksi juolavehnän torjunta ei ole enää mahdollista uuden nurmen kylvön jälkeen.
Uuden kasvuston perustaminen ja suojakasvin valinta
Keväällä nurmien perustaminen kannattaa lähes poikkeuksetta tehdä suojakasvin alle. Suojakasvina käytetään yleensä kevätviljoja. Suojakasvin lajin ja lajikkeen valinnassa pitää kiinnittää erityistä huomiota korrenlujuuteen, jotta perustettava nurmi saa kehittyä rauhassa.
Suojakasvin valintaan vaikuttaa eniten se, mihin käyttöön ja millä strategialla suojavilja on tarkoitus korjata. Nurmea perustettaessa suojakasvien kylvösiemenmäärää alennetaan 20–30 % normaalista kylvömäärästä.
Mikäli suojakasvi korjataan puimalla, kasvuajalla on merkitystä. Suojakasvin korjuun jälkeen nurmikasvusto vaatii vähintään kuukauden vahvistuakseen riittävästi talvea varten. Aikainen ohra onkin turvallinen valinta suojakasviksi, mikäli vilja puidaan normaaliaikaan. Mikäli puitava suojavilja käytetään murskeviljana, voidaan käyttää myöhäisempiä lajikkeita, koska murskevilja korjataan aikaisemmassa vaiheessa, kun jyväsadon kosteus on tyypillisesti 25–30 %.
Jos suojakasvi korjataan puimalla, on suositeltavaa kerätä suojakasvin oljet pois. Oljet voidaan myös silputa tietyin edellytyksin peltoon, mutta silloinkaan olkimassa ei saa olla liian suuri. Puimurin silppurin pitää toimia hyvin ja myös ajotekniikan pitää olla kunnossa – pellolle ei siis saisi jäädä suuria olkikasoja.
Mikäli suojakasvi korjataan kokoviljasäilörehuksi, voidaan käyttää hyvin puhtaita viljakasveja huomioiden viljalajien erot rehuarvossa. Vaihtoehtoisesti voidaan hyödyntää esimerkiksi viljan ja palkoviljan seoksia, mutta seoksen laonkestävyyteen pitää kiinnittää huomioita.
Kylvötekniikka
Nurmikasvien siemen on kooltaan pientä ja optimaalinen kylvösyvyys on 0–2 cm. Erillisillä nurmien piensiemenlaatikoilla kylvö onnistuu yleensä hyvin samalla kertaa kuin lannoitus ja suojakasvin kylvö. Nurmen siemen jää tällöin pintaan ja multautuu korkeintaan kevyesti.
Mikäli nurmikasvien siemen kylvetään vantaiden kautta, on tärkeää varmistaa, ettei kylvö mene liian syvään. Voi jopa olla järkevämpää kylvää ensin suojakasvi ja tämän jälkeen jyrätä pelto. Näin estetään nurmikasvien siementen joutuminen liian syvälle.
Kaikissa tapauksissa nurmikasvin kylvön jälkeen pelto jyrätään uudestaan pois lukien tilanne, jossa käytössä on ollut jyräpyörästöllä varustettu kylvökone. Tavoitteena on tasainen itäminen ja nurmisiemenen riittävän tiivis kosketus maahan. Jyräys myös tasoittaa pellon pieniä epätasaisuuksia ja painaa pellolla olevat kivet maahan.
Lannoitus kohtuudella
Nurmen perustamisvaiheen lannoituksessa etenkin typen osalta kannattaa pysyä kohtuudessa. Liian suuri typpilannoitus voi aiheuttaa suojakasvin lakoutumista ja sitä kautta ongelmia sekä suojakasvin korjuuseen että aukkoja perustettavaan nurmeen.
Laadukkaan nurmen tuottamiseksi myös fosforin riittävästä saannista on huolehdittava. Fosforia voidaan perustamisen yhteydessä antaa suurempi määrä varastolannoituksena. Maahan sijoitettuna fosfori ei ole yhtä altis huuhtoutumiselle kuin nurmien satovuosina tehdystä pintalannoituksesta. Nurmen perustamisen yhteydessä voidaan käyttää hyvin karjanlantaa eri muodoissaan, ja tällöin fosforin osalta käyttömäärä voi olla korkeampikin huomioiden fosforin käyttö varastolannoitukseen.
Kasvinsuojelu tarpeen mukaan
Siemenrikkojen torjunta tehdään tarpeen mukaan. Torjunta-aineiden valinnassa pitää huomioida mahdolliset käytön rajoitukset esimerkiksi kokoviljasäilörehun tuotannossa tai aineiden soveltuvuudessa nurmipalkokasveille.
Samoin mahdollisten tauti- tai kasvunsääteiden käytössä on huomioitava niiden käyttöä koskevat rajoitukset.
Tutustu nurmilajikkeisiimme
Borealin nurmiohjelmissa jalostamme viljelijöiden käyttöön lajikkeita, jotka ovat talvenkestäviä, satoisia ja ruokinnalliselta laadultaan hyviä, ja jotka kestävät kuivuutta ja muita sään ääri-ilmiöitä. Tärkeimmät jalostusohjelmissamme olevat nurmikasvit ovat timotei, nurminata, ruokonata ja puna-apila.
Hyvän ruokinnallisen laadun saavuttamiseksi kiinnitämme jalostuksessa huomiota rehun sulavuuteen ja valkuaispitoisuuteen. Satoisuutta pyrimme nostamaan erityisesti lajikkeiden jälkikasvukyvyn kautta. Meille on tärkeää, että lajike säilyy nurmessa tuottavana vähintään kolme satovuotta. Talvenkestävät lajikkeemme sopivat hyvin viljelyyn myös kaikkein pohjoisimmille viljelyvyöhykkeille. Tutustu kotimaisten nurmikasvien lajikevalikoimaan!
