Boreal uudistaa timotein jalostusohjelmansa ja ottaa siinä käyttöön genomiikan työkalut. Uudistus nopeuttaa timotein jalostusprosessia useilla vuosilla, minkä lisäksi uudet lajikkeet ovat markkinoille tullessaan entistä suurempia parannuksia aiempiin lajikkeisiin verrattuna. Nopeutuvasta lajikekehityksestä hyötyy niin viljelijä kuin ympäristökin.
Timotein jalostusohjelman siirtäminen genomivalintaan mahdollistaa ilmastoviisaiden, kuiva-ainesadoltaan ja sulavuudeltaan parempien timoteilajikkeiden kehittämisen Borealilla aiempaa huomattavasti nopeammalla tahdilla. Nopeutus on tervetullut, sillä perinteisin menetelmin nurmilajikkeen jalostus on kestänyt prosessin alusta siemenmyynnin aloittamiseen yli 20 vuotta.
”Genomivalinnalla timotein geneettinen edistyminen vähintään kolminkertaistuu ja lajikekehitysprosessi lyhenee merkittävästi. Uudet lajikkeet tulevat olemaan myös entistä isompia parannuksia entisiin lajikkeisiin verrattuna”, sanoo Borealin biotekniikasta vastaava kehityspäällikkö Outi Manninen.
Genomivalintaan siirtyminen tuo uutta vauhtia erityisesti jalostusprosessin alkupäähän.
”Aiemmin lajikkeiden vanhemmat valittiin jälkeläisarvostelun perusteella ja koko prosessi kesti 6-8 vuotta. Genomisen mallin avulla voimme valita uusia timoteiyksilöitä vanhemmiksi alle vuodessa”, Manninen sanoo.
Edellytykset genomivalinnan käyttöönotolle luotiin Borealin ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä Genonurmi-tutkimushankkeessa, joka keskittyi kehittämään valinnassa tarvittavia genomisia arvosteluja timoteille. Uutta tutkimustietoa tarvittiin, sillä nurmikasveille ei löydy genomiikan työvälineitä valmiina samaan tapaan kuin viljoille.
”Hankkeessa mm. validoimme genomisia ennusteita sadolle, sulavuudelle ja talvenkestävyydelle tavalla, joka vastasi hyvin käytännön lajikejalostusta. Ennustetarkkuus osoittautui niin hyväksi, että pystymme käynnistämään timotein genomisen jalostusohjelman Borealilla välittömästi”, iloitsee Manninen.
Borealin genomisessa timoteiohjelmassa on tavoitteena jalostaa viljelijöiden käyttöön lajikkeita, jotka ovat satoisia, talvenkestäviä ja ruokinnalliselta laadultaan hyviä, ja jotka kestävät kuivuutta ja muita sään ääri-ilmiöitä. Jalostustavoitteet ovat samat kuin ennen genomivalinnan käyttöönottoa.
Jalostusprosessin nopeutus ja genomivalintaan siirtyminen ovat myös vastuullisuustekoja, sillä parempia timoteilajikkeita kehittämällä on mahdollista vaikuttaa positiivisesti maidon- ja lihantuotannon kannattavuuteen ja samalla vähentää niiden negatiivisia ympäristövaikutuksia.
”Uskomme, että tulevina vuosina jalostuksen tulokset näkyvät entistä parempina timoteilajikkeina, jotka tuottavat hyötyä koko naudanlihan- ja maidontuotantoketjuun ja edistävät kestävää viljelyä”, Manninen sanoo.
Muista Borealin jalostamista kasvilajeista genomivalintaan ovat jo siirtyneet ohra, kaura, vehnä ja herne.
GENONURMI-HANKE
Ilmasto- ja ympäristöviisaat lajikkeet nurmituotantoon: Genomityökalut käyttöön timotein ja ruokonadan jalostuksessa
Tutkimushankkeen tarkoituksena on lisätä nurmenviljelyn positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia pienentämällä maidon- ja naudanlihantuotannon ympäristökuormaa korkeamman satotason ja paremman sulavuuden kautta. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä genomitietoon perustuvia jalostusmenetelmiä sekä timoteille että ruokonadalle.
Kesto: 1.1.2021–31.3.2024
Koordinaattori: Boreal Kasvinjalostus
Rahoittajat: Makera (MMM), Luke, Boreal Kasvinjalostus, Hankkija, Peltosiemen, Tilasiemen, Atria, HKScan ja Snellman
