Genomivalinta on merkittävä panostus ohran jalostukseen

29.5.2014

Ohralajikkeiden jalostuksessa siirrytään Suomessa uudelle aikakaudelle, kun Boreal aloittaa genomivalinnan käyttöönottoon tähtäävän hankkeen.

Ohralajikkeet kilpailevat markkinoilla erityisesti satoisuudellaan. Kotimaisen kasvinjalostuksen näkökulmasta satoisuusjalostuksen nopeuttaminen nähdään elintärkeänä lajikkeiden kilpailukyvylle, viljelyn kannattavuudelle ja sitä kautta koko kasvintuotantosektorille. Kun genomivalinta saadaan käyttöön monitahoisen ohran jalostuksessa, Boreal siirtyy jalostuksessa kokonaan uudelle aikakaudelle.

”Menetelmän myötä jalostuksen valintaa voidaan yhä vahvemmin tehdä kasvien perimän perusteella. Genomivalinnan myötä lajikkeisiin haetaan erityisesti korkeampaa satotasoa entistä nopeammin”, Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen kertoo.

Boreal on yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kanssa aloittanut TEKES:in rahoittamana laajan genomivalinnan käyttöönottoon tähtäävän tutkimushankkeen. Ensimmäisenä tutkitaan menetelmän mahdollisuuksia monitahoisen ohran jalostuksessa.

Tietoa DNA-tasolta

Kasvinjalostusta tehdään nykyään Borealilla pitkälti DNA-tason tietoon perustuen ja kasvien perimään liittyvä tutkimus tuo koko ajan uusia biotekniikan sovelluksia jalostajan työvälineiksi.

”Perinteisesti jalostuksessa ohralajikkeen jalostusarvo on selvinnyt vasta jälkeläisistä, mutta genomivalinnassa ohrayksilön arvo voidaan ennustaa sen perimän perusteella nopeammin ja luotettavammin”, Borealin biotekniikan kehityksestä vastaava Outi Manninen kertoo.

Mannisen mukaan tarkasteltavista ominaisuuksista tärkein on sato.

Genomivalinta on osa perinteistä jalostusta eikä sillä muuteta geenien perimää, eli geenimuuntelusta ei ole kyse.

Merkittävää tutkimusyhteistyötä

Genomivalinnan menestyksekäs käyttö käytännön kasvinjalostuksessa edellyttää merkittävää tutkimuspanosta. Borealilla työtä tehdään yhdessä parhaiden koti- ja ulkomaisten asiantuntijoiden kanssa.

Genomivalinnan mallintamisen ja soveltamisen osalta alan kansainvälistä huippuosaamista edustaa MTT:n Biotekniikka- ja elintarviketutkimus.  Professori Esa Mäntysaaren ryhmä on tuonut genomivalinnan eläinjalostuksen työkaluksi Pohjoismaissa ja on kansainvälisesti arvostettu alan kehittäjä.

”Perinteisessä jalostuksessa yksilön jalostusarvo ennustetaan siitä itsestään tai sen sukulaisista tehtyjen mittausten perusteella.  Genomisen mallin avulla jalostusarvo voidaan ennustaa heti, kun yksilöstä saadaan DNA-näyte.  Eläinpuolella genotyypitys on helppo tehdä vastasyntyneille tai teoriassa jopa alkioille.  Tämä lyhentää jalostussukupolvien välistä aikaa ja nopeuttaa geneettistä edistymistä parhaillaan moninkertaisesti”, Mäntysaari kertoo.

Kasvinjalostuksessa kaikkia genomivalinnan mahdollisuuksia ei vielä edes osata ajatella, mutta on varmaa, että tästä eteenpäin koko genomin kattava tyypitys on kasvinjalostajien keskeinen työkalu. Myös Borealilla tähän uskotaan ja monitahoisen ohran jalostusohjelmien muuttaminen genomivalintaan perustuvaksi tulee muuttamaan olennaisesti koko jalostusohjelman.

”Kasvinjalostus tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana siirtymään voimakkaasti genomivalinnan suuntaan, sillä se mahdollistaa nykyistä huomattavasti nopeamman perinnöllisen edistymisen esimerkiksi satotason nostamisessa”, Merja Veteläinen sanoo.