Juhannuksen tienoilla päivä on pisimmillään ja viljan kasvu kiihkeimmillään. Silti tässä vaiheessa on mahdoton sanoa, millainen kasvukaudesta tulee. Kasvukausi 2020 on ollut jälleen omintakeinen. Alkukevään viileys viivästytti kylvöjä, ja kesäkuun puolivälin paikkeilla alkanut helle…
Eurooppalaiset kuluttajat peräänkuuluttavat yhä kestävämpää kasvintuotantoa. Keinoja muun muassa rypsin ja rapsin tuholaisten torjumiseen etsitään vimmatusti, ja keinovalikoima vaihtelee viljelyteknisistä menetelmistä aina tuholaisia kestäviin lajikkeisiin. Haaste on kova, mutta ei ylitsepääsemätön.
Organisoitu kasvinjalostus alkoi Suomessa 115 vuotta sitten, kun Suomen Kylvösiemenyhdistys perustettiin vuonna 1904 ”aikomuksenaan parhaimmiksi havaituista laaduista koota aineksia vastaiseen jalostustyöhön”. Yhdistyksen tehtävänä oli myös toimeenpanna tarkoin valvottuja vertailevia kokeita ympäri maan. Pitkäjänteisen…
Kolme vuotta sitten sain ajatuksen lähteä ulkomaille opiskelemaan uutta, tulevaa jalostusmenetelmää. Mahdollisuuden tähän antoi väitöskirja. Halusin löytää vastauksen kysymykseen, mikä on tämä jalostusmenetelmä, nimeltään genominen valinta? Vuosi eteenpäin, rahoitus oli hankittu, työnantajan kanssa…
Fusarium-sienen tuottamat toksiinit aiheuttavat ongelmia viljoilla Suomessa. Viljan laadun seurannan näytteitä määritetään eniten kauralta, mutta myös vehnällä ja ohralla. Fusarium-kestävyys viljoilla on monimutkainen ominaisuus, mutta jalostuksessa tehdään tiiviisti töitä kestävyyden parantamiseksi.
Monille kaura on kauraa, ohra ohraa ja vehnä vehnää. Maatalouden parissa työskenteleville on kuitenkin selvää, että kaikista viljelykasveista on olemassa useita erilaisia kasvilajikkeita. Viime kesänä Suomen pelloilla kasvoi lukuisia kauralajikkeita, joilla kaikilla on…
EU-tuomioistuin määritteli viime viikolla, että uudet kasvinjalostuksen geenieditointitekniikat kuuluvat geenimuuntelua koskevan lainsäädännön alle. Päätös on kasvinjalostuksen kehittämiselle toki hidaste, mutta ei este.