Historian havinaa: Borealin synty

5.8.2019

Vuonna 1994 Suomen kasvinjalostuksen aineistot, osaaminen ja resurssit koottiin yhteen. Tämän tuloksena aloitti toimintansa uusi valtion liiketoimintaa harjoittava laitos, joka sai vastuulleen uuden ajan kasvinjalostuksen vaatimukset. Boreal Suomen Kasvinjalostus, myöhemmin Boreal Kasvinjalostus Oy, oli saanut alkunsa.

Boreal muovattiin ja muodostettiin yhdistämällä valtion kasvinjalostustoiminta Maatalouden Tutkimuskeskuksesta, entisen Hankkijan kasvinjalostustoiminta ja Jokioisten Siemenkeskus. Borealin perustamiseen johti pitkä tapahtumien ketju.

Hankkija ja valtion oma kasvinjalostuslaitos olivat vahvistaneet asemansa maan johtaviksi kasvinjalostajiksi jo ennen sotia. Hankkija ja Jokioinen toimivat eri luonteisesti – yksityisesti ja valtiojohtoisesti – mutta molemmilla oli palveluksessaan maan parhaita kasvinjalostuksen ammattilaisia. Molemmat saavuttivat työssään hyviä tuloksia ja läpimurtoja. Suomalainen kasvinjalostus eli vakaata kehityksen kautta jälleenrakentamisen vuosista alkaen ja Suomi toimi kasvinjalostuksessa aktiivisesti seuraten kansainvälisiä suuntauksia ja kehitystä.

Ajat muuttuivat. Toimintaympäristö muuttui. Suomen pienet markkinat eivät riittäneet kahdelle suurelle eivätkä antaneet mahdollisuutta reagoida kasvinjalostuksen menetelmien kehittymiseen, siemenkaupan muutoksiin tai kansainväliseen kehitykseen. Lumipallo alkoi vyöryä, kun Hankkijan kasvinjalostuslaitoksen omistaja Osuuskunta Hankkija päätyi konkurssiin vuonna 1992.

Kiitos Hankkijan kasvinjalostuslaitoksen pitkäaikaisen johtajan professori Erkki Kiven, arvokas jalostusaineisto saatiin pelastettua emoyhtiön konkurssin alta. Valtion Viljavarasto osti aineiston, ja jatkoi kasvinjalostusta pienimuotoisesti Anttilan kasvinjalostuslaitoksen toiminimellä vuoden 1993 loppuun saakka.

Valtio heräsi uudelleenorganisoimaan. Se oli tullut vastuuseen koko peltokasvien jalostuksesta – työn piti saada jatkua. Vuoden 1994 alusta päätettiin yhdistää peltokasvien lajikejalostus ministeriön kokoaman työryhmän esityksen mukaisesti kaupalliseksi toiminnaksi – liiketoimintaa harjoittavaksi valtion laitokseksi.

Uutta organisaatiota ei rakennettu päivässä. Maa- ja metsätalousministeriö valitsi yrityksen rakentajaksi maanviljelysneuvos, agronomi Voitto Koskenmäen. Hänellä oli laaja tuntemus ja kokemus Suomen maatalouden eri organisaatioista. Kesä ja syksy 1993 kului Koskenmäeltä perehtymiseen yhdistettäviin organisaatioihin, niiden henkilöstöön ja toimintatapoihin. Koskenmäki kokosi yhteen avainhenkilöistä muodostetun työryhmän rakentamaan tulevaa toimintaa. Yhdistettävien organisaatioiden noin sadasta henkilöstä Borealiin valittiin osaamisen, kokemuksen ja motivaation perusteella runsas 50 ammattilaista.

Uudelle yritykselle haluttiin myös selkeä nimi perinteisen ja erityisesti kansainvälisesti vaikean ”kasvinjalostuslaitoksen” tilalle. Päätettiin järjestää kilpailu nimen ja liikemerkin valitsemiseksi. Ehdotuksia tuli runsaasti. Ylivoimaisesti parhaaksi todettiin ehdotus ”Boreal”, joka viittaa latinan kielessä pohjoiseen. Viralliseksi nimeksi otettiin Boreal Suomen Kasvinjalostus.

Hyvä organisaatiomalli ei vielä riittänyt. Valtion kankea budjettitalous ei antanut mahdollisuuksia Borealin toimia liiketaloudellisesti täysipainoisesti, se alkoi pelata nollasummapeliä kasvinjalostuksen taloudella, ja vähensi rahoitusta vuosi vuodelta. Investointeja ei voitu tehdä riittävästi.

Suomi oli liittynyt EU:hun 1995. Jäsenyys ja kasvinjalostuksen lainsäädännön kehittyminen antoivat eväitä uuteen lähestymiskulmaan. Samaan aikaan markkinat ohjasivat kasvinjalostusta keskittymään omaan sarkaansa: jalostamiseen ja kantasiementuotantoon.