Ajankohtaista

Boreal on toiminut eturivissä uusien jalostustekniikoiden käyttöönottamisessa, joista yksi edelleen voimakkaasti kehittyvä on biotekniikka. Biotekniikan soveltamisen voi katsoa alkaneen vuonna 1990, kun solukkoviljelyllä tuotettavat kaksoishaploidit otettiin käyttöön ohran jalostuksessa. Biotekniikan merkitys Borealille on…
Maa- ja metsätalousministeriössä päädyttiin yhtiöittämään Boreal vuoden 2000 alusta. Sitä edellytti myös valtion budjettirahoituksen loppuminen ja ‘käyttäjä maksaa’ –periaatteen korostaminen kaikissa länsimaissa. Yhtiömuodon muuttuminen osakeyhtiöksi oli näin ollen luonnollista, kuten myös yksityisten intressitahojen…
Vuonna 1994 Suomen kasvinjalostuksen aineistot, osaaminen ja resurssit koottiin yhteen. Tämän tuloksena aloitti toimintansa uusi valtion liiketoimintaa harjoittava laitos, joka sai vastuulleen uuden ajan kasvinjalostuksen vaatimukset. Boreal Suomen Kasvinjalostus, myöhemmin Boreal Kasvinjalostus Oy,…
Kun laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä astui voimaan 1977, alkoi Suomessa lainsäädännön vaihe, jossa luotiin pohjaa kasvinjalostuksen nykyiselle muodolle. Kasvinjalostus oli yleisesti ollut yhteiskunnan rahoittamaa toimintaa. Moderniin yhteiskuntaan siirtyminen oli johtanut kuitenkin siihen, että valtioiden…
Tultaessa 1950-luvulle Suomi kansainvälistyi myös kasvinjalostustyössä. Uutta tutkimusta ja uusia lajikkeita syntyi ja suomalainen kasvinjalostus löysi toimintatapansa. Valtion kasvinjalostuslaitoksen pitkäaikainen johtaja professori Rolf Manner muistelee, että kauppaan laskettiin tuolloin ennätysmäärä lajikkeita. “Hyvin huomattava…
Mies vaeltaa hiljalleen pellolla edestakaisin, aamusta iltaan ja mitään ei näytä tapahtuvan. Kasvinjalostaja työssään. Koekentillä tehtävät havainnot muodostavat vielä tänäkin päivänä kasvinjalostajan työn perustan. Toisaalta tekniikat ovat myös muuttuneet ja tietoa saadaan irti…
Elettiin 1920-lukua ja kansakunnan vaikeita aikoja. Suomi oli itsenäistynyt, kokenut kansalaissodan ja sitä koetteli vakava elintarvikepula. Kauppayhteydet Venäjälle olivat katkenneet täydellisesti. Maataloudelle ja sen kasvinjalostustyölle oli heitetty suuri haaste vastata juuri itsenäistyneen maan…
”Relander saapui työpöydän ääreen aina täsmällisesti ja työskenteli tehokkaasti. Kunkin päivän työhön hän oli huolellisesti valmentautunut”, muisteli professori Vilho A. Pesola vuonna 1961 työtoveriaan Lauri Kristian Relanderia, paremmin Suomen tasavallan presidenttinä tunnettua kasvinjalostajaa.…
Pian sen jälkeen, kun kasvinjalostustyön pioneereihin Suomessa kuulunut tilanomistaja Constantin Boije oli julkistanut ensimmäiset suomalaiset lajikkeet, Ilolan-kauran ja Nord-herneen, alkoi kasvinjalostuksen niin yksityinen kuin valtiollinenkin järjestäytyminen Suomessa. Kasvinjalostusorganisaatioista ensimmäinen oli vuonna 1904 perustettu…
Brünnin kaupungin augustinolaisluostari, Itävalta-Unkari. Eletään vuoden 1865 kevättä. Hiukan päälaelta kaljuuntunut mies, jolla on munkin kaapu, tutkii tarkasti Pisum sativumin versoa. Hän tarttuu pinsettiin, poistaa heteet ja pölyttää herneen isälajikkeen siitepölyllä. Mies on…