Historian havinaa: Kohti DNA-diagnostiikkaa

Haploidi
Solukkoviljelmillä tuotetut linjat, kaksoishaploidit, ovat välittömästi geneettisesti yhtenäisiä ja pysyviä. Kaksoishaploideilla jalostusprosessia voidaan nopeuttaa useilla vuosilla. Kuvassa ohran kaksoishaploideja.
boreal25+115v

Boreal on toiminut eturivissä uusien jalostustekniikoiden käyttöönottamisessa, joista yksi edelleen voimakkaasti kehittyvä on biotekniikka. Biotekniikan soveltamisen voi katsoa alkaneen vuonna 1990, kun solukkoviljelyllä tuotettavat kaksoishaploidit otettiin käyttöön ohran jalostuksessa. Biotekniikan merkitys Borealille on selkeä: biotekniikan työkaluilla tehostetaan ja nopeutetaan jalostusohjelmia. Näin varmistetaan Borealin päätehtävä, suomalaisen kasvinviljelyn toimintaedellytysten kehittäminen uusilla lajikkeilla.

Jalostustekniikat ovat kehittyneet nopeasti ja uudet bio- ja informaatiotekniikan erilaiset sovellukset valtaavat alaa. Aiemmin jalostusohjelmille tunnusomainen kasvilajikohtaisuus on nopeasti korvautunut teknologiakohtaisuudella – jalostusohjelman toteuttamisesta on tullut usean asiantuntijan tiivistä yhteistyötä.

Erilaisten jalostustavoitteiden tarkastelussa huomion arvoista on taudinkestävyyden jatkuvasti kasvava merkitys. Resistenssijalostus, bio- ja informaatiotekniikan ohella, on jalostuksen osa-alue, jonka toteuttaminen vaatii omat erityisosaajat.

Borealin bioteknisen saagan eräänä kirjoittajana toimi jalostusjohtaja Eero A.J. Nissilä. Entinen ohranjalostaja väitteli kasvinjalostustieteen tohtoriksi ja vietettyään pari vuotta International Plant Genetic Resources Instituten palveluksessa hän palasi Borealiin syksyllä 1999. Nissilä visioi silloin kasvinjalostuksen olevan 50 vuoden päästä kullanarvoista tietotaitoa. ”Ihmiskunnan suurimpia haasteita tulee olemaan löytää keinoja kasvavan väestön ravinnonsaannin turvaamiseksi.”

Nissilä piti myös selvänä, että kasvinjalostajan työ tulee muuttumaan hyvin tieteelliseksi ja teknologiaohjautuneeksi. ”Meillä on edessä suuria haasteita. Genomitasoisen tiedon selvittäminen toi merkittävästi lisävoimaa esimerkiksi jalostustyöhön tauteja ja tuholaisia vastaan.”

”Modernein teknologia, huippuosaava henkilöstö ja pitkäjänteisestä kumppanuudesta rakentuva yhteistyöverkko – siinä Borealin menestystekijät vuoteen 2050”, visioi Nissilä.