Historian havinaa: Presidentti, joka jalosti kauraa

Pesola

“Relander saapui työpöydän ääreen aina täsmällisesti ja työskenteli tehokkaasti. Kunkin päivän työhön hän oli huolellisesti valmentautunut”, muisteli professori Vilho A. Pesola vuonna 1961 työtoveriaan Lauri Kristian Relanderia, paremmin Suomen tasavallan presidenttinä tunnettua kasvinjalostajaa.

Relander oli agronomiksi valmistuttuaan kymmenen vuotta (1908 – 1917) valtion maanviljelystaloudellisen koelaitoksen assistenttina. Siementen itävyyttä käsitelleellä saksankielisellä väitöskirjallaan Relander on eräs maatalouden koetoiminnan ja kasvinjalostuksen tärkeistä kehittäjistä Suomessa.

Relanderin tutkimustuloksia ja tutkimustapaa kuitenkin kritisoitiin voimakkaasti hänen yrittäessään turhaan hakea dosentuuria yliopistosta. Ratkaisevan tyrmäävän lausunnon antoi sittemmin pääministerinäkin ollut professori A. K. Cajander.

Professori Vilho A. Pesolasta itsestään suomalainen kasvinjalostus sai kasvot useiksi vuosikymmeniksi. Hän oli Valtion maatalouskoelaitoksen ensimmäinen johtaja toimien tehtävässä 1920-luvulta aina vuoteen 1960 saakka. Professori Pesola kehitti ja kansainvälisti kasvinjalostusta aktiivisesti ja teki jalostustyötä myös itse. Ainakin 20 Jokioisten laitoksen lajiketta on suoraan Pesolan työn tulosta. Lajikkeiden joukossa on mm. Toivo-ruis, jossa suomalainen, talvenkestäjä maatiaisruis risteytettiin ”modernin” belgialaisen Campiner-rukiin kanssa.

boreal25+115v
Banneri_avoimet ovet4