Aikaisen Nella-kauran jyvä piti pintansa haastavissa oloissa

Porilaisen viljelijän Juha Strömbergin pelloilta löytyy joka vuosi ainakin yksi aikainen ja yksi myöhäinen kauralajike. Viime kesänä aikaisen lajikkeen paikan tilan viljelykierrossa lunasti Borealin jalostama NellaBOR-kaura, joka sopii laadultaan erinomaisesti teolliseen käyttöön. Erityistä Nellassa on sen tasainen jyväkoko, korkea seulonta-aste ja erittäin ohut kuori.

Nella tuli Juha Strömbergille uutena lajikkeena viljelyyn viime keväänä, kun hän teki puhdaskaurasiemensopimuksen Hankkijan kanssa. Tähtäimessä oli elintarvikekäyttö Helsingin Myllyssä.

”Esinäytteiden perusteella sato näyttäisi kelpaavan puhdaskauran siemeneksi. Kasvukauden olosuhteet huomioiden 94 – 95 %:n itävyyteenkin voi olla tyytyväinen”, Strömberg sanoo.

Pelkän rikkatorjunnan voimin

Juha Strömberg viljeli Nellaa 40 hehtaarin alalla. Maalajina pelloilla oli pääasiassa hieno hieta, mutta joukossa oli myös hankalampia hiesuisia maita. Nellan Strömberg kylvi aikaisin, jo ennen vappua.

”Pyrin vaikuttamaan puintirytmiin niin, että kylvän aikaisia lajikkeita ensin ja myöhäisempiä sitten loppupäässä kylvöjä”, sanoo Strömberg.

Kylvöt onnistuivat hyvin ja Nella orastui normaaliin tapaan. Kesäkuulle osunut kuivuus ja kova lämpö olivat kuitenkin tuleennuttaa kasvuston ennen aikojaan.

”Kuivan aikana piti päättää, annanko Nellalle korrensäädettä ja tautiainetta vai en. Kelien takia päätin olla antamatta ja torjuin pelkästään rikkakasvit. Tämä oli ensimmäinen vuosi, kun jätin korrensääteen kokonaan pois”, sanoo Strömberg.

Kun sateet alkoivat Porissa pitkän kuivan jakson jälkeen heinäkuussa, alkoi Nella jälkiversoa ja sen kasvusto muuttui uudelleen vihreäksi. Se sai Strömbergin miettimään, oliko tautitorjunnan poisjättäminen sittenkin vikatikki.

”Jotkut ovat onnistuneet kohottamaan hehtolitrapainoa tautitorjunnan avulla. Jälkiversonnan takia tautitorjunnan ajoittaminen olisi ollut tänä vuonna haasteellista. Tautiaine olisi ehkä pitänyt ajaa toiseen kertaan jälkiversoille”, Strömberg pohtii.

Vaikka tautitorjunta jäi pois, ei Nellalla ollut ongelmia punahomeen aiheuttamien DON-toksiinien kanssa. Borealin lajikkeet käyvät jalostusprosessin aikana läpi monivuotiset Fusarium-altistuskokeet, joiden ansiosta punahomeelle alttiit lajikkeet pystytään pitämään pois markkinoilta.

Hehtolitrapainossa on potentiaalia

Strömbergin mukaan viime kesänä oikeastaan mikään kasvi ei menestynyt tilalla kovin hyvin. Ei edes sokerijuurikas, joka pitää yleensä lämmöstä. Myös Nellasta viljelijä olisi toivonut suurempaa satoa.

”Kyllä Nellan 4400 kg/ha sadollakin kulut sai pois ja jonkinlaisen palkan työlle varsinkin, kun torjunta-ainekuluissa tuli säästöä. Lannoitteista tietysti osa meni hukkaan, sillä lannoitus oli satoon nähden vähän liian kova”, Strömberg miettii.

Korjuustrategiakseen Juha Strömberg valitsi jälkiversojen valmistumisen odottamisen. Puinnit osuivat syyskuun ensimmäiselle viikolle.

”Näytti siltä, että kohtuu vähillä vihreillä siellä oltiin silloin liikkeellä. Ensimmäinen satokaan ei varissut, vaikka en Nellan puinnin kanssa hosunut”, sanoo Strömberg.

Strömberg aikoo viljellä Nellaa myös ensi kesänä. Aikaisena lajikkeena se sopii hyvin tilan viljelykiertoon myöhäisen kauralajikkeen rinnalle.

”Nellan hyviä ominaisuuksia ovat kohtuullinen siemenpaino ja sitä kautta siemenen koko. Nellan hehtolitrapainossa on potentiaalia, sillä sain siitä ilman tautitorjuntaakin lukemaksi 58 kg”, sanoo Strömberg.

Tutustu tarkemmin Nellan lajikeominaisuuksiin.

 


Nella-kauran viljelytoimenpiteet Juha Strömbergin tilalla

Kylvöala: 40 ha

Maalaji: Hieno hieta, osittain hiesu

Kylvöpäivä: 28.-30.4.

Kylvötiheys: 500 itävää kpl / m2

Lannoitus: Lohkosta riippuen YaraMila nk2 tai y3, typpilannoitus 80-110 kg

Kasvinsuojelu: rikkakasvintorjunta, ei kasvitautien torjuntaa eikä korrensäädettä

Puintipäivä: Syyskuun ensimmäinen viikko

Puintikosteus: n. 20 %

Sato: Lohkojen keskisato 4400 kg/ha

Sadon laatu: hlp 58 kg, tsp 38