Viljelyvarma Oiva-kaura loisti hehtolitrapainollaan

14.10.2020

Kasvuajaltaan melko myöhäinen OivaBOR-kaura viihtyi Pohjanmaan multavilla mailla erinomaisesti ja osoitti kuuluvansa hehtolitrapainoltaan kauralajikkeiden eliittiin.

Pääkasvinaan gluteenitonta puhdaskauraa Isossakyrössä viljelevälle Timo Ikolalle sadontuottokyky, korrenlujuus, laatu sekä tasainen jyväkoko ovat ominaisuuksia, joita hän lajikevalintaa tehdessään arvostaa. Näillä perusteilla valituksi tuli myös Borealin jalostama Oiva-kaura, joka oli Ikolan maatilalla viljelyssä nyt toista vuotta. Viime vuonna Oiva tuotti parhaalla lohkolla noin 7300 kilon hehtaarisadon ja sai hyviä tuloksia myös myllyllä.

– Oivan hehtolitrapaino oli viime vuonna 64 kg. Ennakkonäytteen perusteella se on samaa luokkaa myös tänä vuonna, sanoo Ikola.

Multamaassa ei jälkiversontaa

Oiva-kauran Timo Ikola kylvi tänä vuonna kahdelle lohkolle, joista toisella maalajina oli multamaa ja toisella runsasmultainen hieno hieta. Maan kevätkosteuden ansiosta Oiva orastui kummallakin lohkolla hyvin.

Ennen heinäkuuta vettä ei satanut lohkoille käytännössä lainkaan. Multamaalohkolla kosteutta oli kuitenkin varastoituneena maahan sen verran, että Oiva pääsi hyvään kasvuun ilman sateitakin. Kun sateet lopulta alkoivat, tuli Oivaan jälkiversontaa vain vähän.

– Kasvuston tiheys oli multamaalla juuri sellainen kuin pitääkin. Siellä ei ollut kasville tilaa eikä tarvetta versoutua, sanoo Ikola.

Hietamaalohkolla, vaikka se runsasmultainen olikin, tilanne oli toinen. Oivaan tuli jälkiversoja runsaasti, mikä viivästytti puinteja. Puintikuntoon Oiva ehti kuitenkin valmistua helposti, vaikka se melko myöhäinen lajike onkin.

– Kun malttoi antaa jälkiversojenkin tuleentua kunnolla, niin ei siinä kuinkaan käynyt. Esinäytteissä vihreiden jyvien osuus oli hyvin lähellä nollaa, kertoo Ikola.

Sadon kuivauksessa Ikola luottaa matalaan lämpötilaan, vaikka se vähän kuivausaikaa jatkaakin. Esiputsaria hän pitää kuivaajassa suurella, jotta vihreät, tyhjät jyvät putoavat kuivuessaan joukosta pois. Jo puidessaan Ikola pitää huolen siitä, etteivät pikkujyvät ja roskat pääse kyytiin. Puimurin säädöt hän asettaa sellaisiksi, että ilmaa varmasti riittää.

– Olen aina tehnyt niin ja todennut tavan hyväksi. Jos peltoon menisi myös niitä oikeita jyviä, näkyisi se pellolla vihreänä kaistana. Sellaista siellä ei ole näkynyt, toteaa Ikola.

Oivan luja korsi kestää lannoituksen

Lannoituksen Timo Ikola antoi Oivalle kerralla. Hietamaalla typpitaso oli 100 kiloa hehtaarille ja multamaalla 85-90 kiloa hehtaarille.

– Joku voi pitää sitä multamaalle kovanakin lannoituksena, mutta lajikkeen tietäen ja tuntien, ja kun laitan sille rikkaruiskutuksen yhteydessä korrensääteen, niin kyllä Oiva sen kestää. Olisi kestänyt, vaikka vuosi olisi ollut sateisempikin, sanoo Ikola.

Oiva näyttää viihtyvän Pohjanmaalla tuottaen hyviä satoja vuodesta toiseen. Kasvukauden olosuhteista johtuen ihan huippusatoa Timo Ikola ei tänä vuonna Oivasta odottanut, mutta lohkojen keskisato 5500 – 6000 kg hehtaarilta yllätti hänet positiivisesti.

– Oivassa on saatu viljelyvarmuuteen vaikuttavat tekijät kohdalleen. Hyvältä vaikuttaa lajike ja ilman muuta jatkan sen viljelyä myös ensi vuonna, sanoo Ikola.

Tutustu tarkemmin Oivan lajikeominaisuuksiin

Viljelytoimenpiteet
  • Lajike: OivaBOR
  • Viljelijä: Timo Ikola
  • Kylvöala: noin 15 ha
  • Maalaji: Multamaa sekä runsasmultainen hieno hieta
  • Muokkaus: Syyskyntö, kovemmalla maalla tasausäestys, kylvömuokkaus s-piikkiäkeellä
  • Kylvöpäivä: 14.-16.5.
  • Kylvötiheys: 500 kpl / m2
  • Lannoitus: Y24, typpi maalajista riippuen 85-100 kg
  • Kasvinsuojelu: rikkakasvintorjunta + mangaani + moniravinne + korrensääde, kasvitautien torjunta
  • Puintipäivä: 12.-19.9.
  • Puintikosteus: >20 %
  • Sato: Lohkojen keskisato 5500-6000 kg/ha