Yli-Mäkelän tilalla Lahdessa odotetaan kiinnostuneena, hyväksytäänkö Borealin Brienne-ohra mallasohraksi. Uutuuden viljelyvarmuus on tehnyt vaikutuksen tilan isäntään.
Viime keväänä Heikki Mäkelä kylvi Brienne-ohraa noin 40 hehtaarin alalle ja korjasi siitä syksyllä yli 5 000 kg hehtaarisadon. Kaksitahoinen Brienne ei ollut tilalla ensimmäistä kertaa kylvössä, sillä jo edellisvuonna sitä kokeiltiin kymmenellä hehtaarilla.
– Edelliskesä oli todella kuiva, ja lajikkeesta riippumatta tuli surkeat sadot, mutta Brienne pärjäsi jo silloin muita mallasohria paremmin. Viime kesänä se antoi parhaan sadon, Mäkelä pohjustaa.
Hän viljelee noin 580 hehtaarin alaa Lahdessa, vain muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Yli-Mäkelän tilan päätuote on mallasohra, ja lisäksi tila tuottaa leipäviljaksi kevät- ja syysvehnää sekä ruista, toisinaan myös kauraa. Suurin osa viljoista menee lähistöllä sijaitseville elintarvikeyrityksille, Viking Maltille ja Fazerin myllylle. Viljelykiertoon kuuluu myös öljykasveja, ruisvehnää, hernettä ja joskus kuminaakin.
Mäkelä kertoo seuraavansa tarkkaan lajikekokeiden tuloksia, sillä niistä on nähtävillä jo vuosia etukäteen, mitkä ovat lupaavimpia tulokkaita.
– Briennen kasvuaika, satoisuus ja jyväkoko näyttivät hyviltä. Lisäksi oli vähän vihiä, että siitä yritetään mallasohraa, hän kertoo.
Kuiva alkukesä verotti jyväkokoa
Viime keväänä Mäkelä kylvi Brienneä toukokuun alkupuolella, ja kasvustot lähtivät hyvin liikkeelle. Kesäkuu oli kuuma ja kuiva juhannukseen asti, minkä Mäkelä arvioi verottaneen jonkin verran ohran jyväkokoa.
– Jälkiviisaana voi sanoa, että myöhään kylväneet kärsivät kuivuudesta vähemmän, mutta sitähän ei voi etukäteen tietää, hän pohtii.
Kylvön yhteydessä Brienne sai typpeä vajaa 100 kg ja fosforia ympäristötuen ehtojen mukaan. Mäkelä tapaa täsmentää lannoitusta vielä korren kasvuaikana, mutta viime kesänä sitä ei tullut tehtyä kuivuuden takia. Kun sateet sitten alkoivat, vilja oli jo tähkällä.
– Siinä vaiheessa on riski, että typpi menee jyvään valkuaisena, ja mallasohran valkuaisen pitäisi pysyä matalana, noin 10–11,5 %:ssa. Typpeä mobilisoitui silti hyvin maasta, Mäkelä taustoittaa.
Rikkaruiskutukset hän teki alkukesästä. Mäkelä huomauttaa, että monet rikat lähtivät kasvuun vasta kun vettä tuli kesä-heinäkuun vaihteessa, mutta kasvustot pysyivät silti kohtuullisen puhtaina.
Tautiruiskutukset tehtiin viljan tultua tähkälle. Korrensäädettä Mäkelä ei antanut, mutta hän arvioi, että hyvässä Brienne-kasvustossa pieni annos voi olla paikallaan lakoprosentin minimoimiseksi.
Mallasohraa kolmannessa polvessa
Heikki Mäkelä tuntee mallasohralajikkeet perin juurin, sillä hän on mallasohranviljelijä jo kolmannessa polvessa.
– Vaari jo aikanaan sotien jälkeen kuljetti ohraa hevosella Viking Maltille. Tällä seudulla on järkevämpi viljellä mallas- kuin rehuohraa, koska siitä saa vähän paremman hinnan, hän sanoo.
Kylvölajikkeita valitessaan Mäkelä tutkii niiden satotasoa, viljelyvarmuutta ja korrenlujuutta. Myös kasvuaikoja on katsottava, jotta kaikki ei kypsy korjattavaksi samalla viikolla syksyllä.
– Olen pyrkinyt pitämään kolmasosan pelloista syysviljalla, jotta puinnit saa aloitettua aikaisin. Mallasohratkin meinaavat nykyään mennä pitemmälle kasvuajalle, hän miettii.
Brienne-ohrasta viime kesänä saamaansa yli 5 000 kilon hehtaarisatoon Mäkelä on varsin tyytyväinen.
– Viime kesän sadoksi se on tosi hyvä. Satopotentiaalia on enemmänkin, jos alkukesä ei ole kuiva.
Yli-Mäkelän tilan viimekesäinen Brienne-sato menee mallastuskokeisiin. Jos lajike hyväksytään mallasohraksi, sitä kasvaa lahtelaisella viljatilalla varmasti ensi kesänäkin.
