Äärimmäiset sääilmiöt kuten kuivuuskaudet ja rankkasateet voivat olla tulevina vuosina arkipäivää. Viljelyä monipuolistamalla kasvintuotanto- ja kotieläintilalliset voivat parantaa tuotannon ilmastokestävyyttä ja hallita viljelyyn liittyviä riskejä. Kasvinjalostajat puolestaan hakevat sopeutuvuutta kasvien perimästä.
Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät myös Suomessa. Muuttuvissa ilmasto-oloissa kasveilta vaaditaankin entistä parempaa ilmastokestävyyttä ja viljelijöiltä entistä selkeämpiä riskienhallintasuunnitelmia.
Tuotannon riskejä voi jakaa ottamalla viljelyyn eri kasvilajeja, joilla on erilaiset kehitysrytmit ja erilainen herkkyys altistua stressitekijöille. Eri kasvuajan lajien ja lajikkeiden avulla on myös mahdollista tasata viljelyn työhuippuja ja parantaa tuotannon kannattavuutta.
– Lajikkeiden aikaisuuseroja hyödyntämällä voi merkittävästi parantaa tuotannon ilmastokestävyyttä. Oleellisessa osassa riskienhallinnassa on myös maan rakenteesta ja kasvukunnosta huolehtiminen, sanoo Boreal Kasvinjalostuksen jalostusjohtaja Merja Veteläinen.
Kasvinjalostus tähtää ilmastokestävyyden parantamiseen
Borealin jalostusohjelmissa sopeutuvuutta haetaan kasvien perimästä. Jalostusohjelmien päätavoite on hakea jalostusaineistosta parhaat ominaisuudet ja tuottaa lajikkeita, jotka soveltuvat mahdollisimman hyvin tuleviin viljelyoloihin. Haasteena on muutosten arvaamattomuus.
– Meidän pitää varautua siihen, että kasvukausi Suomessa voi pidentyä. Toisaalta täytyy varautua myös siihen, että sateet jaksottuvat toisin kuin nyt, jolloin keväät voivat olla hyvinkin kuivia ja syksyllä sateet häiritsevät sadonkorjuuta, Merja Veteläinen toteaa.
Borealin jalostustavoitteista tärkeimpiin kuuluu edelleen kestävä korsi. Eri kasvuajan lajikkeiden jalostuksessa tavoitellaan monipuolista valikoimaa, josta viljelijä voi valita parhaiten omaan viljelysuunnitelmaansa sopivat lajikkeet.
– Olemme mukana myös tutkimusprojekteissa, joissa kehitetään muun muassa ohran taudinkestävyyttä ja etsitään kauran fusarium-kestävyyden lähteitä, Merja Veteläinen kertoo.
Tavoitteet näkyvät uutuuslajikkeissa
Kasvinjalostus on pitkäjänteistä työtä, mutta viime vuosina Borealin jalostussykliä on pystytty nopeuttamaan kasvin perimään liittyvän tiedon hyödyntämisellä sekä laajalla testausohjelmalla.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen näkyy Borealilla myös syyskylvöisten kasvien kehitystyössä. Borealin tuorein syysvilja, syysvehnä BotnicaBOR on jalostettu nimenomaan vaihtelevissa talvissa kestäväksi vehnäksi, joka tuottaa laadultaan tasapainoisen sadon.
Kevätmuotoisista viljoista uutuusvehnä HelmiBOR vastaa viljelyvarman ja laadukkaan myllyvehnän kysyntään. Borealin muut uutuudet, kuten myllykaura OivaBOR, monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra EverstiBOR ja satoisa härkäpapu LouhiBOR tuovat kotimaisen kasvintuotannon valikoimaan monipuolisuutta sekä eri kasvilajeihin että kasvuaikaluokkiin.
