Rukiin kilpailukykyä vauhditetaan uudella tutkimuksella

Ruispelto_kuva_Ulla_Kommeri_korttiin

Suomalaisille tärkeä ruis on sitkeä ja vaatimaton vilja: se selviää talven yli ja sen juuristo kestää kuivuutta. Pitkäkortisena viljana se on kuitenkin altis lakoontumiselle ja satotappioille. Uusi tutkimus etsii keinoja pitää ruis kilpailukykyisenä viljana ilmastonmuutoksen keskellä.

Ruis on Suomelle ja muille pohjoisille alueille tärkeä viljakasvi, vaikka maailmanlaajuisesti sen rooli on pieni vehnään ja ohraan verrattuna. Rukiin syvälle yltävä juuristo tuo kuivuudenkestävyyttä, mutta sen pitkä korsi on altis lakoontumiselle. Lyhyt korsi lisäisi rukiin viljelyvarmuutta ja vähentäisi viljelyyn kuluvia tuotantopanoksia kuten kasvunsäädekäsittelyjä.

Juuri alkaneessa eurooppalaisessa RYE-SUS -tutkimushankkeessa selvitetään uusien lyhytkortisten hybridiruislinjojen satotasoa ja sopeutumista Suomeen. Hankkeessa tavoitellaan nykyisiä hybridilajikkeita parempaa sadontuottokykyä, viljelyvarmuutta vaihtelevissa ilmasto-oloissa ja pienempää riskiä saada torajyvätartunta.

Lyhyen korren taustalla olevan kääpiögeenin tuntemusta on hyödynnetty aiemmin vehnän jalostuksessa, mutta hybridirukiin jalostuksessa se on uusi työkalu.

– Rukiin kääpiögeeniä  Ddw1 on tutkittu Suomessa jo aikaisemminkin osana väitöskirjatyötäni, mutta silloin ei vielä löydetty työkalua, joka olisi selvästi tunnistanut kyseisen kääpiögeenin. Nyt on hienoa nähdä, kuinka tutkimusten tulokset ovat siirtyneet käytäntöön. Olemme mukana myös pakkasenkestävyyteen liittyvässä tutkimuksessa, havainnoimme peltokokeita ja tarkkailemme jyvän laatua, kertoo kasvigenetiikkaryhmän erikoistutkija Teija Tenhola-Roininen Luonnonvarakeskuksesta.

Uutta tietoa talvenkestosta

RYE-SUS -hankkeessa lyhytkortisia hybridiruislinjoja testataan erilaisissa olosuhteissa kahden vuoden ajan. Samalla kerätään tietoa syysrukiin pakkasenkestävyyteen vaikuttavista geeneistä sekä hybridiruislinjojen torajyvän alttiudesta ja vaikutuksesta satotasoon.

– Pohjoismaisen rukiin viljelyn ja käytön kannalta on tärkeää selvittää, miten Suomessa saadaan tuotettua hyvälaatuista ruista myös muuttuvissa ilmasto-oloissa. Olemme mukana hankkeessa, jotta voimme hyödyntää siinä syntyvää tietoa ilmastokestävien ruislajikkeiden kehitystyössä, kertoo kotimaisia populaatioruislajikkeita jalostavan Boreal Kasvinjalostus Oy:n kasvinjalostaja Hanna Haikka.

Heinäkuussa 2019 alkaneeseen hankkeeseen osallistuu kuusi maata Pohjois-Euroopasta ja lisäksi Kanada. Hanke on saanut rahoitusta SusCrop-ERA-NET -rahoitusinstrumentista ja Suomessa sitä rahoittaa MMM. Koko hankkeen kustannukset ovat 1,5 miljoonaa euroa. Suomesta mukana ovat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Boreal Kasvinjalostus Oy.

Fakta: Ristipölytteinen ruis

  • Populaatioruislajikkeet ovat Suomessa perinteisiä ruislajikkeita: ne ovat erittäin talvenkestäviä ja hyvin Suomen kasvuoloihin sopivia.
  • Hybridiruislajikkeet jalostetaan lisäämällä erikseen äiti- ja isäpopulaatioita, joiden sisäinen geneettinen vaihtelu on suppeaa. Niiden korkea satopotentiaali perustuu heteroosiin, joka syntyy eri siementuotantolinjojen välisen risteytymisen tuloksena. Niiden siemen pitää uusia vuosittain, ja se tuotetaan Suomea eteläisemmissä oloissa.
  • Ihmisellekin myrkyllisen torajyvän aiheuttaa Claviceps-suvun sieni, joka leviää siitepölyä matkivien itiöidensä avulla. Ruislajikkeet ovat hyvin alttiita torajyvälle kylmän ja sateisen sään aikana.
  • Kasvinjalostusprosessissa uusia lajikekandidaatteja kutsutaan linjoiksi. Linja muuttuu lajikkeeksi vasta, kun se hyväksytään lajikelistalle. RYE-SUS -hankkeessa tutkitaan linjoja, joiden eteneminen lajikkeeksi asti riippuu niiden ominaisuuksista suhteessa olemassa oleviin lajikkeisiin.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Teija Tenhola-Roininen, Luonnonvarakeskus (Luke), teija.tenhola-roininen@luke.fi, puh. 029 532 6741

Kasvinjalostaja Hanna Haikka, Boreal Kasvinjalostus Oy, hanna.haikka@boreal.fi, puh. 040 761 1255

Projektisivu: https://www.luke.fi/projektit/rye-sus/

Väitöskirja: Rye doubled haploids: production and use in mapping studies