Boreal aloitti viime kesänä luomukoetoiminnan, jonka tarkoituksena on selvittää tavanomaiseen tuotantoon jalostettujen lajikkeiden soveltuvuutta luonnonmukaiseen viljelyyn. Testattavina ovat Borealin uudet lajikkeet, joista osa on vasta tulossa lähivuosina siemenkauppaan.
Luomulajiketestaus on Suomessa vasta oraalla. Yksittäisiä, usein hankerahalla tehtyjä luomukokeita on, mutta koko Suomen kattavasta testausverkosta ei voida puhua. Luomulajikekokeilta puuttuu Suomessa myös virallinen hyväksymisprosessi, joten koepaikkojen välillä on paljon vaihtelua niin lannoitusstrategioissa kuin mitattavien lajikeominaisuuksien kattavuudessakin. Aina eivät kokeisiin myöskään valikoidu laajamittaisen kasvintuotannon kannalta ne kaikkein olennaisimmat lajikkeet.
”Kun testaaminen on hajanaista, ei viljelijänkään ole helppo muodostaa käsitystä siitä, mitä lajikkeita hänen kannattaisi omalla alueellaan viljellä. Luomukoetoimintamme tarkoituksena on syventää tietämystä siitä, mistä luomussa pärjäämisessä on kyse. Pelkästään sadon perusteella ei kannata tehdä johtopäätöksiä siitä, mikä on hyvä lajike luomussa ja mikä ei ”, sanoo koetoimintapäällikkö Mika Hyövelä Borealilta.
Hyvä luomulajike on monen tekijän summa
Borealin jalostusohjelmien tavoitteet tukevat nykyisellään hyvin luomuviljelyyn sopivien lajikkeiden kehitystyötä. Kilpailukykyinen sato, käyttötarkoitukseen sopiva laatu ja hyvä taudinkestävyys ovat tärkeitä lajikeominaisuuksia sekä tavanomaisessa viljelyssä että luomutuotannossa.
”Tutkimme taudinkestävyyden kaikilta lajikkeiltamme jalostusprosessin aikana. Tavoitteena on, ettei alttiita lajikkeita tulisi markkinoille, olipa sitten kyseessä härmä, jokin laikkutaudeista tai vaikka siemenlevintäinen Fusarium”, sanoo Hyövelä.
Erityisen tärkeä ominaisuus hyvälle luomulajikkeelle on sen kyky pärjätä kilpailussa rikkakasveja vastaan. Luomuviljelyssä on etua myös siitä, että kasvi pystyy ottamaan ravinteita maasta tehokkaasti ja sopeutumaan alhaisiin ravinnetasoihin.
”Mittaamme luomukokeissa lajikkeilta erilaisia kasvuston peittävyyteen ja kasvurytmiin liittyviä tekijöitä, kuten biomassan kertymistä, lehtipinta-alan kehitystä ja lehtikulman suuruutta. Lisäksi testaamme lajikkeiden kykyä sopeutua saatavilla olevan typen niukkuuteen. Näitä tekijöitä emme tavanomaisissa lajikekokeissa analysoi”, kertoo Hyövelä.
Syvällistä tietoa luomulajikevalintaan
Borealin oman luomukoetoiminnan aloittamisen myötä viljelijät voivat odottaa käyttöönsä aiempaa syvällisempää tietoa luomulajikevalintansa pohjaksi.
”Olemme jo testanneet luomuolosuhteissa lajikkeitamme, jotka ovat tulossa siemenkauppaan vuonna 2023. Enää silloin lajikevalinta luomuun ei toivottavasti ole ainoastaan tavanomaisista kokeista saatavan tiedon varassa. Luomussa lajiketiedon tarve on kuitenkin hieman erilainen”, Hyövelä toteaa.
Niin kuin ei missään koetoiminnassa, ei myöskään luomussa yhden vuoden koetuloksilla ole vielä sellaisenaan arvoa. Luomukokeet ovat myös tavanomaisia kokeita alttiimpia hallitsemattomalle vaihtelulle, joten jo siksi lajikkeista tarvitaan vertailukelpoista dataa useammalta koepaikalta ja eri olosuhteista.
”Laajamittainen luomulajiketestaus edellyttää uusien mittausmenetelmien käyttöönottoa sekä nykyisen testausverkon kasvattamista. Näen tässä hyvänä vaihtoehtona erilaiset yhteistyökuviot luomuviljelijöiden kanssa”, Hyövelä sanoo.
